Moni nuori on löytänyt oman alansa Moottoripajalla

Ympäri Suomea levittäytyneet Moottoripajat keräävät nuoret työstämään erilaisia kulkupelejä.

Veijo Kiviluoma Lasten ja nuorten keskuksesta (LNK) on jo kymmenisen vuotta koordinoinut Moottoripaja-toimintaa. Pajat ovat levittäytyneet Sipoosta Sodankylään, ja mukana säännöllisessä viikkotoiminnassa on noin 700 nuorta.

”Vastaanotto pajoille on ollut erittäin hyvä, ja kysyntää nuorten puolelta on tällaiselle toiminnalle tosi paljon. Haasteena ovat sitten resurssit. Pajan perustaminen vaatii aina myös paikallisia toimijoita.”

LNK koordinoi pajatoimintaa, mutta alueellisen pajan voi perustaa esimerkiksi kunta, seurakunta tai yhdistys.

”Pajaa ylläpitävän pitää olla nuorten sosiaalista toimintaa tukeva taho. Toiminta vaatii ohjaajan, jolla on edes hieman tekniikan osaamista. Toki toimintaan osallistuvat nuoretkin tietävät siitä paljon”, Kiviluoma tiivistää.

Ilmaisuus tärkeä kriteeri

Veijo Kiviluoman mukaan tärkeintä on, että moottoripajatoiminta on nuorille ilmaista. Vaikka pajan toimintaan on mahdollista saada tukea, kunkin pajan talousvastuu on pajan perustaneella taholla.

Pakollisia kuluja tulee, kun paja vaatii tilan ja sitä pyöritetään ympärivuotisesti. Osa pajoista onkin syntynyt niin, että toiminnan pyörittämiseen on perustettu oma yhdistys.

Mutta mitä moottoripajoilla sitten oikein tehdään? Lyhykäisyydessään kyse on siitä, että pajassa nuoret pääsevät rakentelemaan erilaisia kulkuneuvoja yhdessä. Kulkupelit voivat olla esimerkiksi autoja, mopoja tai polkupyöriä.

”Pajat ovat keskenään hyvinkin erilaisia, ja eri paikkakunnilla on omanlaisensa. Pajalla nuoret voivat korjata omaa kalustoaan, mutta tärkeää on myös pajan omien projektien rakentaminen.”

Oleellinen osa toimintaa ovat valtakunnalliset moottoripajakilpailut. Niitä järjestetään kolmasti vuodessa. Näiden ohella järjestetään paikallisia pieniä tapahtumia. Kisoissa ajetaan autoilla kelloa vastaan ja mopolla tietty tuntimäärä, jolloin kisaaminen tapahtuu kierroksia laskemalla.

Monet mukana pitkälle aikuisikään

Kiviluoman mukaan pajojen perusajatuksena on nuoren ulkopuolisuuden ehkäisy. Pajoilla tuetaan nuorten kokonaisvaltaista kasvua. Toimintaa on myös mahdollista kohdentaa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten pariin.
Yhdessätekemisen ja teknisen oppimisen lisäksi nuori saa pajalta esimerkiksi liikennekasvatusta ja tukea opintoihin.

Pajatoiminnassa nuorimmat osallistujat voivat olla kymmenvuotiaita ja vanhimmat hätyyttelevät kolmeakymppiä. Aikuisiällä toimitaan sitten jo useimmiten ohjaajana tai apuohjaajana.

Kiviluoma on nähnyt aitiopaikalta, miten hyvin toiminta sitouttaa nuoria. Hänellä on ollut järjestötyöntekijänä päävastuu pajoista kymmenen vuotta, mitä ennen hän pyöritti moottoripajaa Tampereella toistakymmentä vuotta.

”Nuoret ovat hyvin sitoutuneita. Esimerkiksi 14-vuotiaana mukaan tulleet voivat pyöriä mukana vielä lähes kolmekymppisinä.”

Kiviluoman mukaan nuoret pysyvät samanlaisina vuosikymmenestä riippumatta – käsillä tekeminen ja näprääminen kiinnostaa.
Moni nuori on löytänyt pajalta myös oman alansa.

”Esimerkiksi 25 vuotta sitten otin porukan rakentamaan autoa. Se oli viiden hengen ryhmä, jolla oli haasteita elämässä. Rakensimme ralliautoa, ja siitä ryhmästä kolme lähti opiskelemaan autonasentajaksi.”

Avoimia ja suljettuja pajoja

Tällä hetkellä moottoripajoja on maassa noin 40. Suhteessa eniten niitä on Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pajoissa toimii noin 120 aikuista ohjaajaa tai vapaaehtoista. Ohjaajat voivat olla kunnan tai seurakunnan palkkaamia, mutta valtaosa on vapaaehtoisia.

Moottoripajojen keskiössä ovat nuoret, mutta toiminta on aikuisten ohjaamaa ja toteutettu nuorisotyön ammatillisella otteella.

”Laitteet ovat vain yksi nuorisotyön menetelmä. Turvallinen aikuinen nuoren kanssa on se ykkösjuttu”, Kiviluoma muistuttaa.

Paja joustaa tarpeiden mukaan

Moottoripajat ovat luonteeltaan joustavia. Ne muotoutuvat tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Ne voivat toimia niin avoimesti kuin suljetuille ryhmille.

”Toimintamalleista kaikille avointen ovien toiminta on yleisin, eli paja on auki kaikille halukkaille 1–4 kertaa viikossa.
Paja voi olla myös akuutisti pienin resurssein pystytetty paja. Se voi saada alkunsa huolesta paikkakunnan nuorten liikennekäyttäytymiseen.”

Avoimen ryhmätoiminnan paja on tavoitteellisempaa toimintaa. Siinä korjataan ja viritetään omaa kalustoa kisakäyttöön.
Suljetut pienryhmäpajat ovat puolestaan etukäteen koottuja, ja niissä on useimmiten noin 3–5 nuorta. Tällaiselle pajalle tullaan tavallisesti koulun, sosiaalitoimen tai etsivän nuorisotyön ohjaamana.

Yksi pajatyyppi on vielä koulujen kanssa yhteistyössä toimivat pajat. Niissä voidaan suorittaa esimerkiksi työssäoppimisjaksoja.

Veijo Kiviluoma huomaa pajatoiminnan tärkeyden päivittäin. Pajatoiminnasta on tullut etenkin pojille tärkeää. On paljon perheitä, joissa isä ei ole joka päivä arjessa mukana. Pajan toiminnassa olevista nuorista neljä viidestä on poikia.

”Valtaosa ohjaajista on aikuisia miehiä. Miehen mallin saamisen tärkeys näkyy arjessa. Pojat tuntuvat kaipaavan sellaista tukea. Nämä ovat niitä harvoja paikkoja, joissa voi aikuisten miesten kanssa jutella ja kertoa asioistaan.”

Teksti: Tomi Kangasniemi