Kirkossa rakennetaan parhaillaan omaa digistrategiaa sekä perehdytään tekoälyn mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Tekoäly tarjoaa uudenlaisia työkaluja myös kirkon nuorisotyöhön.

Tekoälyä on kehitetty jo 1950-luvulta lähtien, mutta viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana se on kehittynyt voimakkaasti. Tämän taustalla ovat mm. suorittimien laskentatehon merkittävä kasvu, oppivan tekoälyn harjoittamiseen käytetyn datan määrän kasvu sekä algoritmien (sarja ohjeita ja komentoja tietokoneelle/koodi, joka suorittaa halutun toiminnon) kehittyminen.

Kirkkohallituksessa on perustettu äskettäin tekoäly-työryhmä. Puheenjohtaja Stiven Naatuksen mukaan tarkoituksena on hankkia tietoa ja yhteyksiä, jotka auttavat hahmottamaan tekoälyä ilmiönä sekä varautumaan tulevaisuuteen. Samalla Kirkkohallituksen tietohallinnossa on vireillä laaja, koko kirkkoa koskevaa digistrategia.

Tekoaly halutaan kesyttää hyvään käyttöön

”Kirkon digistrategiassa rakennetaan kirkon pitkän aikavälin tavoitteita digitalisaation suhteen. Samalla valmistellaan tekoälyn hyödyntämisen tavoitteita ja ohjenuoria sen käyttöön”, Naatus muotoilee.

Kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntijana työskentelevä Naatus toteaa, että tekoälyyn liittyvä teknologia on vielä tuoretta ja sen kehitys on hyvin nopeaa.

”Meidän kannattaakin seurata tilannetta harkiten, jotta jatkossa hankittava tekniikka vastaisi mahdollisimman hyvin juuri kirkon työn tarpeisiin ja auttaisi palvelemaan ihmisiä.”

Kirkkohallitus teettää seurakunnille jatkossa myös kyselyjä tekoälyn käytöstä.

”Koetamme olla kartalla siitä, mitä seurakunnissa tehdään jo tällä hetkellä tekoälyn suhteen. Haluamme edetä asiassa yhdessä niiden kanssa.”

Toistaiseksi löytyy vasta yksittäisiä kokeiluja

Tekoälyä voidaan hyödyntää monipuolisesti myös kirkon nuorisotyössä. Naatuksella ei ole tarkempaa tietoa siitä, miten paljon tai millä eri tavoin tekoälyä käytetään nuorisotyössä nykyisellään.

”Näppituntumani on, että yksittäisiä kokeiluja tehdään ja moni työntekijä kysyy asioita ChatGPT:ltä eli tekoälychatilta, mutta tekoälyn järjestelmällinen käyttö ei ole vielä kovin laajaa.”

Naatus uskoo, että tulevaisuudessa tekoälystä voi olla seurakunnan nuorisotyössä paljon hyötyä.

”ChatGPT:tä ja muita tekoälychatteja – esimerkiksi Bardia – voi käyttää muun muassa ideoiden pohdintaan ja näkökulmien etsintään.”

ChatGPT:n maksullisella ja tehokkaammalla versiolla (ChatGPT4:llä) voi tuottaa kuvia ja käsitellä esimerkiksi excel-tiedostoja.

”Tuon ohjelman avulla voi rakentaa melko helposti myös omia chatbotteja, suomenkielisiä ohjelauseita käyttämällä. Ne voi kouluttaa vastaamaan tietyn tietolähteen, kuten seurakunnan verkkosivun pohjalta.”

”Jatkossa nämä erilaiset sivuille istutettavat ja luontevasti juttelevat chatit voivat helpottaa myös tutustumista erilaisiin aineistoihin, vaikkapa rippikoulumateriaaleihin.”

Tekoälyä käytettäessä on varmistuttava, että tietosuojaan, tietoturvaan ja eettisyyteen liittyvät asiat ovat kunnossa. Lisäksi ohjelmat tulee rakentaa kirkon tietojärjestelmiin sopiviksi.

”Kirkon digistrategiassa tullaan käsittelemään näitäkin kysymyksiä.”

Tarjolla työpajoja ja webinaareja

Naatuksen mukaan on tärkeää muistaa, että esimerkiksi ChatGPT käyttää sinne laitettavaa tietoa ohjelmansa koulutusmateriaalina. Lisäksi tekoälyohjelmilla tuotetaan verkkoon valtavia määriä synteettistä, koneella tehtyä tekstiä sekä kuvia.

”Tätä keskivertoa ja tasapaksua tietomassaa saatetaan käyttää tulevaisuudessa uusien tekoälyohjelmien kouluttamiseen, jolloin ne voivat ”tyhmistyä”. Toinen uhka on todellisuuden hämärtyminen. Kun ohjelmat kehittyvät valtavaa vauhtia, emme pian erota niiden tuottamia kuvia oikeista valokuvista. Väärissä käsissä tekoälyohjelmat ovat valtavan tehokkaita työkaluja, joilla voi tuottaa paljon vahinkoa.”

Naatus toteaa, että tekoäly tulee vaikuttamaan jatkossa moniin asioihin huomattavan paljon. Hän haluaa rohkaista kirkon työntekijöitä perehtymään aiheeseen kunnolla.

”Tekoälyä ei kannata säikähtää siksi, että se on ”jokin tekninen asia”. Tekoälyyn tutustuminen on matalan kynnyksen kokeiluilla suhteellisen helppoa. Aihe voi osoittautua hyvinkin kiinnostavaksi.”

Kirkon työntekijöille järjestetään jatkossa tekoälyyn liittyviä työpajoja ja webinaareja. Työpajoja on tarjolla muun muassa tammikuussa Jyväskylässä järjestettävillä Kirkon kasvatuksen päivillä sekä toukokuussa Tampereella järjestettävissä Kirkon juhlissa.

”Työryhmämme on pohtinut myös webinaarin järjestämistä ensi keväälle yhdessä muutaman suuren seurakuntayhtymän kanssa. Ja jos teema muuten kiinnostaa tai seurakunnat haluavat järjestää koulutuksia, esimerkiksi minuun voi olla yhteydessä.”

Aineisto linjaa vastauksia

Naatus kysyi ChatGPT4:ltä kommentteja tekoälyn käytön mahdollisuuksista ja riskeistä uskonnollisiin teemoihin liittyen esimerkiksi nuorisotyössä.

Näin tekoäly vastasi:

”Kun keskustellaan algoritmien vaikutuksesta nuoriin ja hengellisyyteen, on tärkeää ymmärtää, miten nämä teknologiat toimivat ja miten ne voivat vaikuttaa siihen, miten tietoa jaetaan ja käsitellään. Algoritmit, kuten ne, jotka ohjaavat ChatGPT:tä tai Bardia, ovat ohjelmistojen sarja sääntöjä, jotka analysoivat ja prosessoivat suuria tietomääriä. Ne voivat tarjota tietoa ja tukea, mutta niiden antama tieto perustuu aiemmin kerättyyn dataan, eikä niillä ole omaa tietoisuutta tai henkilökohtaisia kokemuksia.

Esimerkiksi, jos isoset käyttävät ChatGPT:tä hartauksien tai rukousten luomiseen, tekoäly tuottaa sisältöä olemassa olevan tiedon ja algoritmien perusteella. Tämä voi olla hyödyllistä inspiraation ja ideoiden lähteenä, mutta on tärkeää muistaa, että tekoäly ei ole itsenäinen hengellinen auktoriteetti. Se ei päättäjänä määrittele, mitä hengellisyys on; se ainoastaan toistaa ja yhdistelee ihmisten luomaa sisältöä.

Kun puhutaan kristinuskon sanoituksista ja tiedon kulusta, perinteisesti tämä tieto on muodostunut ja välittynyt kirkon opetusten, Raamatun, hengellisen kirjallisuuden ja yhteisön keskustelujen kautta. Tekoälyn käyttö hengellisen sisällön tuottamisessa voi tuoda uusia näkökulmia, mutta se ei korvaa näitä perinteisiä tietolähteitä. Se on työkalu, joka voi auttaa jäsentämään ja ilmaisemaan ajatuksia, mutta lopullinen tulkinta ja merkityksen antaminen jää aina ihmisille.

Tämä korostaa kriittisen ajattelun tarvetta. Nuorten on tärkeää oppia erottamaan tekoälyn tuottama tieto ja omat henkilökohtaiset uskomuksensa ja kokemuksensa. Heidän tulisi ymmärtää, että vaikka tekoäly voi auttaa hengellisen sisällön luomisessa, sen tuottama sisältö heijastaa ihmisten syöttämää tietoa eikä se välttämättä vastaa henkilökohtaista tai yhteisön näkemystä hengellisyydestä.

Lopulta, tekoäly voi olla hyödyllinen työkalu hengellisen sisällön luomisessa, mutta se ei voi korvata henkilökohtaista uskoa, yhteisön hengellistä viisautta, tai henkilökohtaisia kokemuksia. Hengellisyys on syvästi henkilökohtaista ja yhteisöllistä, ja sen ydin säilyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisissä kokemuksissa. Tekoäly voi tarjota uusia tapoja ymmärtää ja ilmaista uskoa, mutta se ei määritä hengellisyyden olemusta.”

Naatus toteaa tekoälyn kommenttien olevan varsin osuvia. Ne ilmentävät tekoälyohjelmien vahvuuksia ja rajoitteita, ja ylipäätään niiden luonnetta.

”Kommentit muistuttavat siitä, että ne ovat lopulta kuitenkin vain tietokoneohjelmia. Lisäisin tekoälyn rajoitteisiin sen, että ohjelmien vastaukset riippuvat siitä, millaisella aineistolla ne on koulutettu – eli millaista aineistoa verkossa on paljon. Se voi vinouttaa tai painottaa vastauksia myös uskonnollisissa kysymyksissä.”

”Hengellisyydessä on kysymys meistä ihmisistä, meidän vuorovaikutuksestamme ja paljosta sellaisesta, joka ylittää meidän käsityskykymme.”

Yhdessä tekemistä

Heikki Lehti toimii Espoon seurakuntayhtymässä projektikoordinaattorina SYKE-hankkeessa, jossa muun muassa edistetään tiedonhankinnan ja käytön tapoja seurakuntatyössä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli vuosia nuorisopastorina.

Lehti toteaa tekoälyn olevan mielenkiintoinen työkalu.

”Se, millä tavoin ja miten paljon tekoäly lopulta vaikuttaa kirkon työhön riippuu siitä, kuinka laajasti opimme käyttämään tuota työkalua.”

Lehden mukaan oleellista on löytää ne tehtävät, joihin tekoäly sopii.

”Samalla voi vapautua aikaa sellaiseen työhön, jota tekoäly ja tekniikka ei voi tehdä: kohtaamiseen ja merkitysten luomiseen. Näin ollen tekoälyn käyttömahdollisuudet koskevat aivan kaikkia, eikä se saisi jäädä vain tukipalveluja tuottavien työntekijöiden asiaksi.”

Lehti uskoo, että nuoret tulevat ottamaan tekoälyn haltuunsa nopeasti. Tämän myötä on tärkeää, että nuorisotyötä tekevät vähintään ymmärtävät sen logiikan ja käyttötarkoitukset.

”Olisi aika hienoa, jos seurakunnissa löydettäisiin tapoja tutustua tekoälyn mahdollisuuksiin yhdessä nuorten kanssa. Nuoret voisivat varmasti opettaa meitä aikuisia teknisessä puolessa. Me taas osaamme ehkä analyyttisemmin pohtia uuteen teknologiaan liittyviä kysymyksiä: turvallisuutta, eettisyyttä ja sitä, millaisissa yhteyksissä tekoälyä kannattaa käyttää.”

Lehden mielestä on ylipäätään tärkeää, että tekoälyn käyttöä pohditaan riittävästi ruohonjuuritasolla, eikä se jää kirkon ylätason asiaksi.

”Yhdessä tekeminen – ei puolesta tekeminen – on kirkon nuorisotyön ytimessä. Siihen uudet tekoälysovellukset avaavat kiinnostavia mahdollisuuksia.”

Teksti: Juhana Unkuri