Nuorisotyössä kaikki tuppaa jäämään kesken
”Minulta on elämässäni jäänyt kaikki kesken. Peruskoulu oli ongelmia täynnä. Ammattikoulutus tuntui ylivoimaiselta ja oppisopimukset jäivät toteutumatta. Kaikki on jäänyt vaiheeseen.”
Näin kertoi nuori vanki papille kivisten seinien sisällä. Sitten hän jatkoi:
”Yhden asian elämässäni olen saanut valmiiksi. Olen käynyt rippikoulun. Minulla on siitä todistuskin tallessa”.
Tämän nuoren rippikoulussa ihmisyyden rima oli asetettu oikealla korkeudella. Hän oli tullut kohdatuksi omana itsenään, ilman että tarvitsi olla koko ajan paras mahdollinen versio itsestään. Ei vaadittu suorituksia eikä odotettu hyvää osaamista. Löytyi se paikka ja yhteisö, jossa ihan elämällä ja osallistumalla tuli jotakin valmiiksi.
Nuoren vangin muisto ja kiitollisuus ei koskaan tavoittanut rippikoulun työntekijöitä. Heidän näkökulmastaan ja kokemuksestaan käsin oli paljon säätöä ja hankausta, ylimääräistä työtä, kesken jäämistä ja toivomisen varaa.
Ihmiselämän kasvun kaarella rippikoulu tai aika seurakuntanuorena on lopulta lyhyt aika. Tuossa ajassa toki muuttuu moni asia ja nuori tekee tärkeitä valintoja. Kasvuun kuuluu sekä aikuisen tuen ja arvostuksen tarve että aikuisten maailman kyseenalaistaminen ja kapinointi. Nuoruus on keskeneräisyyttä, ja juuri niin kuuluukin olla.
Työntekijänä saat työstäsi usein välitöntä ja rohkaisevaa palautetta. Kenties yhtä usein jäät miettimään mitä kaikkea olisit voinut tehdä toisin. Välillä nuoret yllättävät myönteisesti ja heti kohta joudut yllättymään tai pettymään. Jokainen nuori ja jokainen ryhmä on erilainen, aina on aloitettava alusta eikä lopputulosta koskaan tiedä etukäteen. Työsi varsinaisia vaikutuksia näet harvemmin, ne kypsyvät vasta aikojen kuluttua. Hedelmiä korjaa joku toinen.
Kannattaa siis muistaa: myös silloin, kun nuoret (ja heidän vanhempansa!) haastavat ja oma työsi tuntuu jäävän puolitiehen, teet arvokasta ja ainutlaatuista työtä. Juuri nämä nuoret on uskottu juuri sinulle juuri näiden ohikiitävien päivien ajaksi. Jumalalla on omat suunnitelmansa ja aikataulunsa. Hän antaa kasvun, me kylvämme ja kastelemme. Valmista nuorisotyössä tulee vasta perillä.
Siunattua leirikesää!
Teksti: Jarmo Kokkonen