Leiriturvallisuus on kaikkien työntekijöiden vastuulla

Kirkon työntekijöitä pohdituttavat usein leiri- ja tapahtumaturvallisuuteen liittyvät asiat. Mutta ei huolta, ajankohtaista tietoa on saatavilla ja mielen päällä oleviin kysymyksiin saa vastauksia, toteaa Kirkkohallituksen nuorisotyön asiantuntija Sirpa Syrjä.

Kirkon ja seurakuntien leirien sekä toiminnan turvallisuusohjeistukset ovat kehittyneet 2000-luvulla. Yksi kehityksen todistajista on nuorisotyön asiantuntija Sirpa Syrjä Kirkkohallituksesta. Syrjällä on takanaan mittava ura kirkon nuorisotyön parissa. Pian hän on jäämässä eläkkeelle.

”Tulin Kirkkohallitukseen töihin vuonna 2011. Ennen Kirkkohallitusta työskentelin Jyväskylän seurakunnassa nuorisotyön johtajana. Vuodenvaihteessa jään eläkkeelle”, Syrjä kertoo.

Kirkon leiri- ja tapahtumaturvallisuuden kannalta vuodet 2006-2007 valoivat perusteet nykyisille ohjeistuksille. Vuonna 2006 lanseerattiin dokumentti seurakunnan leiri- ja retkitoiminnan turvallisuusohjeistuksesta, ja vuonna 2007 julkistettiin Seurakuntatoiminnan turvallisuusohjeet -dokumentti. Tuolloin asiakirjoihin suhtauduttiin joidenkin toimesta nihkeästi.

”Muistan, kun nämä asiakirjat tulivat. Monet ajattelivat silloin, että ’mitä tämä tämmöinen nyt on’, mutta myöhemmin tajusivat yhteisten ohjeistusten tarpeellisuuden”, Syrjä toteaa.

Yhteiset ohjeistukset ovat nykyaikana välttämättömyys

Turvallinen seurakunta -asiakirjasta ei ole enää painettua versiota. Se löytyy nykyään internetistä Kirkkohallituksen sivuilta, ja sitä päivitetään jatkuvasti, jotta se olisi nykylainsäädäntöön ja -yhteiskuntaan nähden pätevä.

Asiakirjan sisällöt voidaan jakaa kolmeen osaan: on lakiin perustuvat määräykset, joita ei voi ohittaa, sekä säädökset ja ohjeet, joita voi soveltaa, ja suositukset, jotka ovat nimensäkin mukaisesti suosituksia turvallisuusasioiden järjestelystä. Varsinkin ajankohtaisen lain päivittymisestä olisi hyvä pysyä valppaana.

”Asiakirjan tarkan lukemisen ja seuraamisen lisäksi suosittelen kaikille seurakunnan työntekijöille uutiskirjeidemme seuraamista. Uutiskirjeissä lähetetään aina ajankohtaiset tiedot turvallisuusohjeiden muutoksista niille, keitä ne koskettavat”, Syrjä sanoo.

Ohjelma- ja turvallisuusvastaava – mistä on kyse?

OTV on epävirallinen lyhenne, jolla tarkoitetaan leirien tai tapahtumien ohjelma- ja turvallisuusvastaavaa.

Ohjelma- ja turvallisuusvastaava on kirkon virka- ja työehtosopimuksen 41. pykälässä mainittu leirin johtovastuussa oleva henkilö, jolle kuuluu ”johtajalisä”. Lisää maksetaan yli 12 tuntia kestävistä leireistä tai tapahtumista. Vaikka johtajalisää voi saada samalta leiriltä vain yksi viranhaltija tai työntekijä, tulisi turvallisuudesta huolehtimisen olla kaikkien asia.

”Ohjelma- ja turvallisuusvastaava on lähinnä kirkon virka- ja työehtosopimukseen liittyvä vastuutehtävä, mutta tärkeä sellainen”, Syrjä täsmentää.

Ohjelma- ja turvallisuusvastaava ei ole yksin vastuussa leirin tai tapahtuman turvallisuudesta. Hän on nimetty vastuuhenkilö, joka ei saa poistua leiriltä tai tapahtumasta. Jokaisella leirillä tulee olla myös vara-ohjelma- ja turvallisuusvastaava esimerkiksi sairastumisten varalle.

”OTV:n tehtävänä on muun muassa huolehtia siitä, että toiminnoista laaditaan tarvittavat turvallisuusasiakirjat. Koko leirin henkilökunnan on hyvä allekirjoittaa ja olla tietoinen näiden sisällöstä. On tärkeää, että asiakirjoja tehdään yhdessä koko työyhteisön kanssa, jotta jokainen perehtyy turvallisuuteen”, Syrjä muistuttaa.

Ohjelma- ja turvallisuusvastaavan tehtävät ovat myös valitettavasti usein seurakuntakohtaisia. Kirkkohallitus saakin aiheesta usein paljon kyselyitä.

”OTV:n tehtäviä olisi syytä määrittää tarkemmin. Kentältä saatujen palautteiden perusteella määritelmissä olisi vielä tekemistä. Rooli on hyvin seurakuntakohtaista. Työmäärän ja vastuun suhde ei ole tällä hetkellä täysin balanssissa”, Syrjä toteaa.

Turvallisuusasioissa tehtävien jako on tärkeää. Tässäkin on tosin omat ongelmansa, sillä leirien resursointi on usein hyvin seurakuntakohtaista. Isoissa seurakunnissa vastuut jakautuvat tasaisemmin, kun taas pienissä seurakunnissa vastuita voi kasautua paljonkin yhdelle työntekijälle. Myös tiukka taloustilanne saattaa vaikuttaa leiri- ja tapahtumaturvallisuuteen.

”Lähdetään retkille ja leireille liian pienellä henkilöstöllä. Tällaisia päätöksiä on tehty talouden takia. Niiden, jotka päättävät seurakuntien taloudesta, tulisi olla tietoisia myös nykypäivän tilanteesta. Tänä päivänä tehdään töitä hyvinkin haastavien nuorten kanssa, jotka vaativat henkilökohtaista tukea”, Syrjä sanoo.

Seurakuntien hallintojen ja luottamushenkilöiden olisi siis myös hyvä olla perillä ajankohtaisista turvallisuusasioista, jotta päätökset olisivat harkitumpia ja turvallisuuteen annettaisiin tarvittavat resurssit.

Nykyajan leiri- ja tapahtumaturvallisuus on myös henkistä ja sosiaalista turvallisuutta

Viime aikoina turvallinen seurakunta -asiakirjaan on tehty päivityksiä liittyen muun muassa seksuaalisuuteen, sukupuolen moninaisuuteen ja turvallisemman tilan periaatteisiin. Monia muita nyky-yhteiskunnan kehitykseen liittyviä asioita on myös seurattu, ja niistä on mahdollisesti tulossa lisäyksiä asiakirjaan.

”Nuorten mielenterveysongelmien kasvu ja pahoinvointi ovat leirejä ja tapahtumia koskevia asioita, joista tulee varmasti uusia ohjeita ja valmiuksia pian”, Syrjä toteaa.

Kirkkohallitus järjestää myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koulutuksia seurakunnille, joihin osallistuminen auttaa kerryttämään osaamista.

”Lähiaikoina on tulossa koulutuksia ja webinaareja muun muassa leirikesien pitämisestä. Kirkkohallituksella on sopimuksia esimerkiksi STEP-koulutuksen kanssa, ja STEP auttaa koulutusten järjestämisessä ja pitämisessä.”

Turvallinen seurakunta -asiakirjan ja uutiskirjeiden ajankohtainen seuraaminen sekä koulutuksiin osallistuminen ovat keinoja seurakuntien työntekijöille osaamisen ja tietoisuuden kasvattamiseen. Päivittyvää verkkoasiakirjaa pääset lukemaan tästä linkistä.

”Nämä ovat asioita, jotka auttavat jokaista tulevan kesän leirin suunnittelijaa ja työntekijää. Meille tulee myös paljon aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joihin vastaamme mielellämme”, Syrjä tiivistää.

Teksti: Sampo Untamala