Entries by Jaakko Kaartinen

Tekoäly haastaa myös kirkon nuorisotyötä

Kirkossa rakennetaan parhaillaan omaa digistrategiaa sekä perehdytään tekoälyn mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Tekoäly tarjoaa uudenlaisia työkaluja myös kirkon nuorisotyöhön. Tekoälyä on kehitetty jo 1950-luvulta lähtien, mutta viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana se on kehittynyt voimakkaasti. Tämän taustalla ovat mm. suorittimien laskentatehon merkittävä kasvu, oppivan tekoälyn harjoittamiseen käytetyn datan määrän kasvu sekä algoritmien (sarja ohjeita ja komentoja […]

/by

Mistä seuraavat työntekijät seurakuntien nuorisotyöhön?

Kirkon työ kutsuu, mutta keitä ja mihin? Työpaikat vähenevät, mutta työvoiman töihin saaminenkaan ei ole itsestäänselvyys. Nuorille kirkko näyttää vanhanaikaiselta, mutta lähimmäisyyden taidot voivat olla myös kirkon avainasia tulevaisuudessa kumppanien mielestä. Kirkko ei näytä nuorille kiinnostavalta työnantajalta”, toteaa Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT:n toiminnanjohtaja Arja Lusa. Nuoria kuitenkin kipeästi kaivataan, sillä tulevina vuosina eläköityminen alalla […]

/by
,

Milleniaalit ja Z-sukupolvi – mitä kirkon pitäisi tehdä?

Suomessa ei ole enää yhtä nuorisokulttuuria, eikä sellaista edes pidä tavoitellakaan. Sukupolvet ovat moninaistuneet ja nuorisotyönkin pitää kulkea erilaisuuden äärellä, sanoo Katri Vappula, joka vastaa kirkkohallituksessa nuoriin ja nuoriin aikuisiin keskittyvästä Millenniaalien kirkko -hankkeesta. Sukupolvet muuttuvat ja muuttavat tullessaan työn luonteen. Sekä kirkon jäsentilastoista että lukuisista tutkimusaineistoista tiedetään, että alle 35-vuotiaiden suhde seurakuntaan, kirkkoon ja […]

/by

Digitaaliset työvälineet – uhka, mahdollisuus vai uhkaava mahdollisuus?

Kaikesta synkkyydestä huolimatta koronavuodet toivat mukanaan jotain hyvää. Kun perinteinen ihmisten kohtaaminen ei onnistunut, lähes kaikkien toimijoiden oli pakko perehtyä digitaalisuuden ihmeelliseen maailmaan. Siihen asti digivälineiden käyttö ei ollut niin iso osa työntekijöiden arkea, eikä aikaa tai halua sen haltuun ottamiseen tuntunut olevan. Kuitenkin ”some” voi olla (ja on) hyödyllinen ja kriittinenkin osa nuorisotyötä. Esimerkiksi […]

/by

Mitä kuuluu nuorten vaikuttajaryhmiin?

Evankelis-luterilainen kirkko on marraskuussa 2019 sitoutunut päätöksessään nuorten osallisuuden lisäämiseen paikallisseurakuntien tasolla. Päätös nuorten vaikuttajaryhmistä astui voimaan osana kirkkojärjestystä 1.7. 2023, kirkkolakiuudistuksen yhteydessä. 150 päivää myöhemmin kurkistamme kahden seurakunnan arkeen. Miten nuoret ovat äänessä? Miltä heidän tulevaisuuden kirkkonsa näyttää? Millainen on nuorten vaikuttajien tilanne? Innostusta ilmassa Vihdin seurakunnasta vastaa innostuneesti kysymyksiin Kapteeniston, eli paikallisen nuorten […]

/by

Nuorisotyön tehtäväksi on kasvanut toivon ylläpitäminen

Villi laitettiin liikkelle kolme vuosikymmentä sitten. Vuosi 1993 ei ole kaukaista menneisyyttä, mutta maailma, Suomi ja elämisen todellisuus ovat ehtineet muuttua kerta kaikkiaan toisenlaiseksi, miettii Eija Kallinen, yksi lehden perustajista. Villin kolmekymmentä vuotta on yhden sukupolven matka. 1990-luvun alun rippikoululaiset ovat nykyisten riparilaisten vanhempia. Uudet kirkkoon nyt tulevat nuoret työntekijät syntyivät Villin alkutaipaleella. ”Toisaalta, kun […]

/by
,

Tutkimustiedon tulee johtaa rippikoulun kehittämistä

Rippikoulututkimuksen aineisto paljastaa muun muassa, millaista tukea rippikoulu antaa nuorten henkiseen hyvinvointiin. Merkittävät erot antavat syitä jatkokysymyksille ja kehittämiselle, sanoo kirkkohallituksen rippikouluasiantuntija Mikko Wirtanen. Kyselyn tulokset tältä vuodelta jatkavat mielenkiintoista aikasarjaa, jolla on päästy kiinni puolen vuosikymmen aikana tapahtuneeseen muutokseen. Wirtanen alleviivaa kyselyn merkitystä, sen avaamia näkymiä ja mahdollisuuksia rippikoulutyön kehittämisessä. ”Jouko Porkan käyrissä esimerkiksi […]

/by
,

Maaseutualueiden rippikoululaiset kriittisimpiä

Riparikyselyn aineistosta paljastuu mielenkiintoisia tuloksia, kun vertaillaan maaseutumaisen, taajaan asutun ja kaupunkimaisen Suomen nuoria sekä järjestörippikoulun käyneitä keskenään. Suomen kaupunkimaisissa kunnissa väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Taajaan asutuissa kunnissa väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 […]

/by
,

Rippikoulututkimus näyttää: erot kasvavat

Liki 26000 nuorta vastasi vuonna 2023 rippikoulun itsearviointikyselyyn. Aineiston keräämiseen osallistuvien seurakuntien määrä on vuosi vuodelta kasvanut, ja aineistosta on tullut yksi laajimmista säännöllisesti kerättävistä nuoria koskevista tutkimuksista. Kirkon rippikoulututkimuksesta onkin muodostumassa merkittävä suomalainen tutkimusaineisto, jonka kautta voidaan seurata paitsi rippikouluikäluokan ja isosten hengellisyyden muutoksia, myös laajemmin eriytymiskehitystä ikäpolven sisällä. DIAKin lehtori ja tutkija Jouko […]

/by
,

Toivoa ja resilienssiä voi oppia vahvistamaan

Resilienssistä puhutaan nykyisin paljon. Resilienssin eli psyykkisen selviytymiskyvyn ja ajattelun joustavuuden tärkeyttä tuskin kukaan kiistää. Käsitys sen kehittymisestä on kuitenkin muuttunut: aivoja voi harjoituttaa tuottamaan positiivisia tunteita ja ajatuksia. ”Aluksi resilienssin katsottiin olevan yksilöllinen ominaisuus ja uskottiin, että jotkut lapset kestävät mitä vain”, psykologi-psykoterapeutti Soili Poijula toteaa. Tutkijoita alkoi kuitenkin kiinnostaa, miksi hyvin vaikeissa olosuhteissa […]

/by

Logossa lukee Lasten ja nuorten keskus.

Logossa lukee Suomen evlut kirkko.

Skip to content