Ihmisen elämänkaareen kuuluu erilaisia jaksoja, jotka menevät jokaisella omalla tavallaan. Monen nuoren elämään liittyy vaihe, jossa edessä on muutto uuteen kaupunkiin, mahdollisesti jopa eri puolelle Suomea. Muutto on yleensä osa matkaa nuoruudesta kohti nuoren aikuisen elämää ja opiskelijaelämää.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole käytössä mitään yhtenäistä mallia tai prosessia, jolla muuttavat nuoret löytäisivät uudet seurakunnat, joihin muuton jälkeen asettua. Tässä artikkelissa esitellään muutama hypoteettinen ja mahdollisimman konkreettinen vinkki uuteen seurakuntaan siirtymisessä

Haasteita löytyy matkan varrella

Seurakuntien resurssien väheneminen on aito ongelma, ja tulevaisuudessa asioita pitää priorisoida. Kuitenkin voidaan ajatella, että nuori aikuinen pysyy todennäköisesti kirkon jäsenenä ja aktiivisena seurakuntalaisena, jos oma paikka seurakunnasta löytyy siirryttäessä aikuisuuteen.

Uusien mallien kokeileminen ja rakentaminen vievät resursseja ongelman ratkaisemiseksi, mutta kokonaiskirkon jatkuvuuden ja ylisukupolvisuuden vuoksi elämän taitekohtiin täytyy pystyä panostamaan.

Ongelma ei ole uusi – ei NAVI-ryhmälle, tulevaisuusseminaarille, kirkon päättäjille tai työntekijöille.

Nuoren haaste löytää muuton jälkeen uusi paikka itselleen osana seurakuntayhteisöä on todellinen ongelma, jolla saattaa olla kauaskantoisia seurauksia niin yksilötasolla kuin yhteisöillekin.

Nuori aikuinen, teologian opiskelija, Kasper Keitaanranta kertoo, että Joensuussa markkinoidaan monikanavaisesti suoraan opiskelijoille suunnattuja tapahtumia, esimerkiksi haalarimessuja tai illanviettoja.

”Tapahtumista kuulee sosiaalisen median sekä ainejärjestön kautta”, iloitsee Kasper.

Matalan kynnyksen seurakuntayhteisöä pitää jaksaa tarjota

Toiminnan vähyys, mielekkyys ja kiireisen arjen aloittaminen tuovat opiskelijoiden tavoittamisessa omat haasteensa. Seurakunnat kilpailevat nuorten ajasta muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Fuksille saattaa olla helpompaa lähteä orientaatioviikon päätteeksi ainejärjestöön tai opiskelijajärjestöön ahertamaan.

Kuitenkin on tärkeää tarjota matalalla kynnyksellä turvallista seurakuntayhteisöä, koska samanlaista hengellistä yhteisöä on lähes mahdotonta löytää. On tärkeää, että seurakunnassa on nuorille aikuisille kohdennettua toimintaa, koska opiskelijaelämän alussa perinteinen nuorten toiminta ei välttämättä enää tunnu omalta.

”Oman paikan löytäminen voi olla todella hankalaa, kun tuttu tapa olla osa seurakuntaa on muuttunut. Myös oman roolin löytäminen on monelle hankalaa kun ei ole enää nuori ja ei sovi perinteiseen nuorisotyöhön, mutta samalla ei ole aikuinenkaan tai saati eläkeläinen tai perheellinen, joille on valtaosa seurakunnan tarjonnasta rakennettu”, summaa NAVI-ryhmän varapuheenjohtaja Maija Voutilainen.

NAVI tarjoilee ehdolle potentiaalisia malleja, ideoita ja innostusta

Uusien mallien ja ideoiden innovointi vaatii leikkimielisyyttä, osallisuutta sekä rahaa. NAVI-ryhmällä on ollut keskusteluissaan innokkuutta lähteä miettimään erilaisia toimintatapoja, joista voisi olla hyötyä paikallistasolla pilotoinnissa, ja miksei valtakunnallisestikin koordinoituna.

”Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden tavoittelemiseksi on tarjottava erilaisia viestintä- ja informaatiokanavia. Joillekin sosiaalisen median alustat ovat helpoimpia, mutta myös perinteisiä paperimainoksiakin voi kampusalueella jakaa”, ideoi Voutilainen.

Saattaen vaihto

Nuorta tuetaan muuttoa ennen omassa kotiseurakunnassa, jossa nuorten toiminta on tiivis osa nuoren arkea. Nuorisotyöntekijä auttaa selvittämään tulevan paikkakunnan mahdollisia seurakuntia ja niissä olevia yhteisöjä. Parhaassa tapauksessa työntekijä antaa jonkin yhteyden tai somekanavan nuorelle. Lisäksi uuteen seurakuntaan voi ilmoittaa muuttavasta nuoresta, jos nuorelle itselleen tämä sopii.

Plussat: Nuorelle helpohko vaihtoehto

Miinukset: Vaatii työntekijöiltä aikaa, kiinnostusta ja tiedonhakutaitoja

Lomakkeella koppia

Seurakuntayhtymiin ja suurimpiin opiskelijakaupunkeihin perustetaan lomakkeet, jonka täyttämällä uuden seurakunnan henkilökunta saa tiedon uusista kiinnostuneista muuttajista. Lomakkeen voi täyttää omatoimisesti, koska se löytyy helposti seurakuntien sivuilta, ja siitä viestitään selkeästi opiskelijayhteisöihin. Toisaalta lomake voisi olla myös vakiintunut käytäntö, jonka täyttämiseen aiemmassa omassa seurakunnassa kehotetaan.

Lomakkeen vastauksiin reagoi nuorten aikuisten työstä tai opiskelijatyöstä vastaavat työntekijät. Nuori pääsee matalalla kynnyksellä seurakunnan toiminnan pariin, josta voidaan suurten kaupunkien sisällä keskitetysti lähettää viestejä ja kutsua koolle vertaisia.

Plussat: Alkukäynnistyksen jälkeen edullinen vaihtoehto ylläpitää. Nuorella matala kynnys osallistua ja toimia. Lisäksi iloista on, että useamman yhtymän alueella on keskitettyä nuorten aikuisten toimintaa, johon helppoa solahtaa mukaan kutsuttaessa

Miinukset: Alkukäynnistys vaatii toimivan alustan ja monikanavaista viestintää, jotta menetelmä saa tunnettuutta nuorten parissa

Opiskelijahuollosta kumppania

Sitoutetaan seurakuntien työntekijät, kuten korkeakoulupapit ja hyvinvointitiimit ohjaamaan nuoria korkeakoulujen tiedotuskanavia pitkin eri toiminnan pariin seurakunnissa.

Plussat: Opiskelijahuollolla on suorat viestintäkanavat uusille opiskelijoille.

Miinukset: Informaation pitää kulkea jouhevasti ja keskitetysti seurakunnista korkeakoulupapeille, ja tämä voi alkuun ainakin olla haastavaa, kun uutta mallia pilotoidaan

Yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa

Rakennetaan opiskelijayhteisön kanssa yhdessä hyvää keinoa ja kanavaa kutsua seurakuntaan mukaan. Tämä toimii etenkin kirkollisella alalla opiskelevien kohdalla ja heidän järjestöjensä osalta. AMK-opiskelijajärjestöt ja yliopistojen tiedekunta- ja ainejärjestöt ovat uusien opiskelijoiden luontevia kontakteja, joiden kanavia pitkin viesti toiminnasta kulkee.

Plussat: Kanavat valmiina ja yhteistyö edullista.

Miinukset: Haasteeksi saattaa jäädä se, että ei-kirkollisten alojen opiskelijajärjestöihin tämä yhteistyö on vaikeaa ja voi jättää ulkopuolelle potentiaalisia aktiiveja.

Seurakuntien lokeroiden hajottaminen

Ei-kestävänä ratkaisuna on se, että nuorten toiminnasta lähdetään jo varhaisessa vaiheessa tutustumaan seurakunnan kaikenlaiseen toimintaan. Erityisesti jumalanpalvelusten osalta nuoren on helpompaa mennä uuden seurakunnan sunnuntain jumalanpalvelukseen, jos nuorella on jo kokemuksia oman seurakunnan tavallisista messuista.

“Lokeroita” rakennetaan usein ihmisten iän perusteella seurakunnissa eikä esimerkiksi kiinnostuksen kohteen tai muun teeman. Tätä voisi yrittää murtaa suuntaamalla toimintaa uusilla keinoilla.

Plussat: Seurakunnan toiminta moninaistuisi. Kynnys siirtyä aikuisten toimintaan vähenee.

Miinukset: Temaattisten toimintamuotojen kokeileminen on haastavaa vakiinnuttaa.

Avaintekijöinä tervetulleeksi toivotettu olo, löydettävissä oleva viestintä ja mielenkiintoinen toiminta

Ensimmäiset neljä ideaa vaativat toimiessaan kunnolla hyvälaatuista nuorten aikuisten toimintaa. Tähän on syytä panostaa laajasti ympäri Suomea. Lokeroiden hajottaminen on laajempi seurakuntien toiminnallisuutta koskeva kysymys, minkä vuoksi sen pilotoiminen voi olla haastavampaa valtakunnallisesti.

Uuden nuorisobarometrin mukaan nuoria kiinnostaa hengellisyys entistä enemmän. Tässä on nyt hyvä sauma kirkon kohottaa pitovoimaansa myös haastavalla hetkellä. Tarvitaan intoa, aikaa ja resursseja, jotta yksilöllisesti ja yhteisöllisesti päästään ratkomaan tätä valtakunnallisesti ajankohtaista ilmiötä.

Lopuksi: nuoren kiinnittymisessä uuteen seurakuntaan on kyse useasta osatekijästä. Ensinnäkin nuorella täytyy olla tervetullut olo – tätä helpottaa, jos on joku tuttu ohjaamassa, tukemassa tai näyttämässä toimintaa. Toiseksi viestintä erilaisista toimintamahdollisuuksista täytyy olla helposti esillä ja löydettävissä. Kolmanneksi nuorten aikuisten toiminta täytyy rakentaa mielenkiintoiseksi ja turvalliseksi.

Iloa ja intoa tärkeään seurakuntien työhön, jossa saatetaan nuoria uuteen elämäntilanteeseen niin lähtöpisteessä kuin muuton jälkeen uudella paikkakunnallakin!

Teksti: Ilona Rantala