Nuorten ehdokkaiden kasvanut määrä on seurakuntavaalien ensimmäinen onnistuminen
Syksyn seurakuntavaalien voi sanoa jo menneen hyvin siltä osin, että nuorten ehdokkaiden määrä on saatu kasvuun.
Suurissa seurakuntayhtymissä alle kolmekymmentävuotiaiden ehdokkaiden määrä on kasvanut viidellätoista prosentilla edellisistä vaaleista. Näissä vaaleissa kirkkovaltuustoihin pyrkii 624 ja seurakuntaneuvostoihin 324 nuorta.
Nuorten ehdokkaiden osuudet ovat monissa seurakunnissa merkittäviä. Esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä alle 30-vuotiaita on noin viisitoista prosenttia, eli joka kuudes ehdokkaista. Joensuussa ja Helsingissä osuus on neljätoista prosenttia ja Espoossa kaksitoista prosenttia.
Kalliossa, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa ja Ruskossa nuoria ehdokkaita on liki joka kolmas.
Nuorimmat ikäluokat aktiivisimmin ehdolle
Alle kolmekymmentävuotiaiden ehdokkaiden ikäjakaumasta käy ilmi, että sekä kirkkovaltuustojen että seurakuntaneuvostojen kohdalla korostuvat 18-19-vuotiaat.
Salmela arvioi, että nuorten aktivoitumisen ja nuorten ehdokkaiden suuremman määrän takana on vaikuttajaryhmien toiminta.
”Vaikuttajaryhmissä mukana olevat nuoret ovat nähneet ja ymmärtäneet, missä valtaa kirkossa käytetään. Vaikuttajaryhmistä suuri osa on oman seurakuntansa päätöksenteossa vain sivullinen seuraaja ja nuorten vaikutusvalta sitä kautta on hyvin rajattua. Asioihin päästään vaikuttamaan vain varsinaisen edustamisen kautta.”
Z-sukupolven nuoret myös ovat oppineet toimimaan ja haastamaan vallitsevia asioita positiivisella tavalla, Salmela miettii.
Nuorisotyöntekijöiden toivotaan kannustavan nuoret myös äänestämään
Vaaleissa näyttäisi myös olevan tulospuolella tiedossa liikettä, koska kuusikymmentäseitsemän prosenttia ehdokkaista on uusia.
Näissä vaaleissa luottamushenkilöpaikat vähentyivät noin tuhannella. Se johtuu seurakuntien jäsenmäärän pienenemisestä ja seurakuntaliitoksista. Suurten kaupunkiseurakuntien luottamushenkilöiden osuus kaikista seurakuntien luottamushenkilöistä kasvaa. Tämäkin saattaa heijastua nuorten valtuutettujen määrän kasvuun kirkon päätöksentekijöiden joukossa.
Seurakuntavaalien kampanjoinnissa on muistuteltu nuorisotyöntekijöitä kannustamaan nuoria äänestämään. Seurakunnan työntekijät saavat mieluusti muistuttaa nuoria äänestämisestä ja järjestää esimerkiksi tapahtumia, joissa käydään joukolla äänestämässä.
”Yhteinen äänestysreissu on siitäkin kiva ajatus, ettei tarvitse miettiä osaako äänestää. Nuorisotyöntekijä voi neuvoa miten äänestys tapahtuu, tai sitten porukalla selvitetään asia etukäteen”, Salmela sanoo.
Myös seurakuntavaalien loppusuoran äänestysaktivoinnissa keskeisenä kohderyhmänä ovat nuoret niissä eri somekanavissa, joista nuoret löytyvät. Tavoitteena on nostaa nuorten ehdokkaiden määrän jälkeen seuraavaksi nuorten äänestysprosenttia.
NAVI oli mukana tekemässä nuorten vaalikonetta
Nuorilla on seurakuntavaaleissa tällä kertaa myös oma 16–29-vuotiaille tarkoitettu vaalikone, jonka tekijät ovat myös nuoria. Seurakuntavaalikoneen tekniikkaa otettiin tähän käyttöön ja Espoon, Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät toteuttivat koneen yhdessä NAVI-ryhmän kanssa. Nuorten vaalikoneessa pohditaan muun muassa nuorten osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon, seurakunnan tukea mielenterveydelle ja hyvinvoinnille, turvallisemman tilan periaatteita sekä rahanjakoa. Kone löytyy osoitteesta https://naviryhma.fi/vaalikone/
NAVI-ryhmän puheenjohtaja Eelis Mäkipää sanoo, että nuorten vaalikone on tänä vuonna yksi suurimmista projekteista, joilla NAVI nuorten äänestysintoa tukee.
”Nyt toki pyritään vielä aktivoimaan seurakunnissa äänestäjiä meidän kampanjamateriaalien kautta. Ja nuorille ehdokkaille on perustettu oma WhatsApp-ryhmä, jossa jaetaan kokemuksia ja vinkkejä.”
Mäkipää on nuorten ehdokkaiden määrästä erittäin tyytyväinen.
”Kyllä voi sanoa, että se on suuri onnistuminen. Siinä näkyy, että se työ, jota on tehty eri tahoilla, on kantanut hedelmää, ei ole mennyt hukkaan ja sitä kannattaa jatkaa.”
Nuoret eivät äänestä vain äänestämisen takia
Mäkipään mielestä nuorten ehdokkaiden määrän kasvu osoittaa se, että nuorta sukupolvea kiinnostaa kirkossa vaikuttaminen. Suurissa seurakunnissa, missä vaikuttajaryhmiä on ollut pidempään, tällaista kulttuuria on jo ehditty juurruttaa syvemmälle.
Vaalien myötä voi ennakoida nuorten luottamushenkilöiden määrän ja painoarvon kirkossa kasvavan. Sitä tarvitaan, jotta nuoret hahmottaisivat, että heitä todellakin kuullaan ja näkökulmat otetaan vakavasti.
”Ei pelkkä äänestäminen äänestämisen takia nuoria motivoi.”
Ehdokasmäärä pitää vielä saada konvertoitua ääniksi – Mäkipää rohkaisee järjestämään seurakunnassa nuorten kanssa porukalla vaikkapa pizzaillan äänestyksen päälle. Vaalien kunniaksi se ei varmaankaan ole liioittelua.
Suunta, jonne Mäkipää haluaa jo nyt kohdistaa kiitoksen, on seurakuntien nuorisotyönohjaajat.
”On ihan selvää, ettei kirkkohallituksessa tai NAVIssa saataisi aikaiseksi näin isoa vaikutusta, vaan se on tehty jokaisessa seurakunnassa erikseen. Minusta seurakunnissa on tehty mahtavaa työtä ja olen siitä hyvin kiitollinen.”
Kävi vaalien lopputuloksen suhteen niin tai näin, NAVIn näkökulmasta nuorten osallistuminen vaaleihin on osa pitkää peliä nuorten osallisuuden ja osallistumisen tukemiseksi. Työtä jatketaan eteenpäin.
”Eihän se ole riittävää, että nuoria muistutetaan kerran neljässä vuodessa menemään äänestämään. Seurakuntavaalit on yksi osa demokratiakasvatusta, jota tehdään kaikkien vaalien suhteen ja jolla tuetaan jatkuvaa osallistumista.”
Teksti: Jaakko Kaartinen
