Entries by Jaakko Kaartinen

Mitä kuuluu nuorten vaikuttajaryhmiin?

Evankelis-luterilainen kirkko on marraskuussa 2019 sitoutunut päätöksessään nuorten osallisuuden lisäämiseen paikallisseurakuntien tasolla. Päätös nuorten vaikuttajaryhmistä astui voimaan osana kirkkojärjestystä 1.7. 2023, kirkkolakiuudistuksen yhteydessä. 150 päivää myöhemmin kurkistamme kahden seurakunnan arkeen. Miten nuoret ovat äänessä? Miltä heidän tulevaisuuden kirkkonsa näyttää? Millainen on nuorten vaikuttajien tilanne? Innostusta ilmassa Vihdin seurakunnasta vastaa innostuneesti kysymyksiin Kapteeniston, eli paikallisen nuorten […]

/by

Nuorisotyön tehtäväksi on kasvanut toivon ylläpitäminen

Villi laitettiin liikkelle kolme vuosikymmentä sitten. Vuosi 1993 ei ole kaukaista menneisyyttä, mutta maailma, Suomi ja elämisen todellisuus ovat ehtineet muuttua kerta kaikkiaan toisenlaiseksi, miettii Eija Kallinen, yksi lehden perustajista. Villin kolmekymmentä vuotta on yhden sukupolven matka. 1990-luvun alun rippikoululaiset ovat nykyisten riparilaisten vanhempia. Uudet kirkkoon nyt tulevat nuoret työntekijät syntyivät Villin alkutaipaleella. ”Toisaalta, kun […]

/by
,

Tutkimustiedon tulee johtaa rippikoulun kehittämistä

Rippikoulututkimuksen aineisto paljastaa muun muassa, millaista tukea rippikoulu antaa nuorten henkiseen hyvinvointiin. Merkittävät erot antavat syitä jatkokysymyksille ja kehittämiselle, sanoo kirkkohallituksen rippikouluasiantuntija Mikko Wirtanen. Kyselyn tulokset tältä vuodelta jatkavat mielenkiintoista aikasarjaa, jolla on päästy kiinni puolen vuosikymmen aikana tapahtuneeseen muutokseen. Wirtanen alleviivaa kyselyn merkitystä, sen avaamia näkymiä ja mahdollisuuksia rippikoulutyön kehittämisessä. ”Jouko Porkan käyrissä esimerkiksi […]

/by
,

Maaseutualueiden rippikoululaiset kriittisimpiä

Riparikyselyn aineistosta paljastuu mielenkiintoisia tuloksia, kun vertaillaan maaseutumaisen, taajaan asutun ja kaupunkimaisen Suomen nuoria sekä järjestörippikoulun käyneitä keskenään. Suomen kaupunkimaisissa kunnissa väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Taajaan asutuissa kunnissa väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 […]

/by
,

Rippikoulututkimus näyttää: erot kasvavat

Liki 26000 nuorta vastasi vuonna 2023 rippikoulun itsearviointikyselyyn. Aineiston keräämiseen osallistuvien seurakuntien määrä on vuosi vuodelta kasvanut, ja aineistosta on tullut yksi laajimmista säännöllisesti kerättävistä nuoria koskevista tutkimuksista. Kirkon rippikoulututkimuksesta onkin muodostumassa merkittävä suomalainen tutkimusaineisto, jonka kautta voidaan seurata paitsi rippikouluikäluokan ja isosten hengellisyyden muutoksia, myös laajemmin eriytymiskehitystä ikäpolven sisällä. DIAKin lehtori ja tutkija Jouko […]

/by
,

Toivoa ja resilienssiä voi oppia vahvistamaan

Resilienssistä puhutaan nykyisin paljon. Resilienssin eli psyykkisen selviytymiskyvyn ja ajattelun joustavuuden tärkeyttä tuskin kukaan kiistää. Käsitys sen kehittymisestä on kuitenkin muuttunut: aivoja voi harjoituttaa tuottamaan positiivisia tunteita ja ajatuksia. ”Aluksi resilienssin katsottiin olevan yksilöllinen ominaisuus ja uskottiin, että jotkut lapset kestävät mitä vain”, psykologi-psykoterapeutti Soili Poijula toteaa. Tutkijoita alkoi kuitenkin kiinnostaa, miksi hyvin vaikeissa olosuhteissa […]

/by

Miten rakennetaan hyvä työharjoittelu?

Diakin kirkon alan lehtori Sami Ritokoski toteaa, että opiskelijoiden harjoittelukokemusten merkitys on nykyään entistä tärkeämpi, kun monet seurakunnat raportoivat rekryhaasteista. Seuraavassa Ritokosken ajatuksia siitä, miten hyvä harjoittelukokemus rakentuu sekä teemaan liittyviä pohdintoja Pieksämäen ja Tikkurilan seurakunnista. Diakonia-ammattikorkeakoulun kirkon alan opiskelijat suorittavat seurakuntaharjoittelun opintojen puolenvälin jälkeen. Sami Ritokoski toteaa, että harjoittelulla on opiskelijoille suuri merkitys heidän […]

/by

Kirkko halutaan mukaan tekemään yhteistä nuorisotyötä ja tukemaan nuorten hyvinvointia

Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO määrittelee tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon toimet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kirkkoa kutsutaan mukaan tukemaan nuorten hyvinvointia. Sillä voi olla siinä oma, ainutlaatuinen roolinsa. Vuonna 2024 alkaa uusi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmakausi. “Ohjelma linjaa ennen kaikkea sitä, mitä hallitus haluaa nuorten kasvu- ja elinoloihin liittyen edistää”, kertoo Opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorisotyön […]

/by

Arvoristiriidat vieraannuttavat nuoret kirkosta

Sara Nymanin mukaan kirkko yrittää kumartaa kaikkiin suuntiin. Se saa monet nuoret pohtimaan kirkosta eroamista. Syksyllä Sara Nyman, 23, pohti samaa, mitä moni muukin hänen ikäisensä. Pitäisikö erota kirkosta? Kirkkoon ja seurakuntaan kun ei tuntunut enää oikein olevan sidettä. Ajatukset eroamisesta eivät olleet Nymanille uusia. Ne olivat pyörineet mielessä jo vuosia. Lopulta vaikuttamaan tottunut Nyman […]

/by

Demokratia tarvitsee nuorten osallisuutta

Sekä seurakuntavaalien että valtiollisten vaalien tulokset osoittavat, että nuorten into äänestää on heikentynyt. Viimeisissä seurakuntavaaleissa 16-17-vuotiaiden äänestysprosentti jäi syksyn vaaleissa alle seitsemään. Äänestysinnottomuus heijasteli alle kolmekymppisten ehdokkaiden supistunutta määrää, joka oli alhaisempi kuin kahteentoista vuoteen. Huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa jo ennalta huolestutti, kuinka moni nuorista jättää käyttämättä äänioikeuttaan. 18-24-vuotiaiden, eli pääasiassa ensi kertaa äänestävien äänestysinto kohosi […]

/by

Logossa lukee Lasten ja nuorten keskus.

Logossa lukee Suomen evlut kirkko.

Skip to content