Puoluesihteerit vastaavat nuorisotyötä koskeviin kysymyksiin: Harri Vuorenpää, perussuomalaiset

Vuonna 2026 pidetään seurakuntavaalit ja huhtikuussa 2027 eduskuntavaalit. On sopiva aika selvittää, miten puolueissa suhtaudutaan nuorten kysymyksiin, nuorisotyöhön ja seurakuntiin nuorisotyön tekijänä.

Villin haastattelusarjassa kysellään puoluesihteereiltä, miten lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasautumiskehitys parhaiten käännetään, minkälaista roolia nuorisotyöltä kaivataan nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, miten eri nuorisoalan toimijoiden yhteistyötä edistetään ja mitä erityisesti seurakuntien nuorisotyöltä odotetaan.

Harri Vuorenpää, mitkä näyttäytyvät nuorten keskeisimpinä haasteina?

Tutkimusten mukaan nuorten mielenterveyden ongelmat nousevat erityiseksi haasteeksi. Nuorista jopa noin 20–25 prosentilla esiintyy erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Digiriippuvuus ja unettomuus sekä oppilaitos- ja nettikiusaaminen ovat myös pysyviä huolenaiheita. Sosiaaliset haasteet voivat liittyä esimerkiksi ystävyyssuhteiden luomiseen ja ylläpitoon, ryhmäpaineeseen tai kiusaamiseen.

Mikä olisi tärkein keino nuorten pahoinvoinnin kasaantumisen estämiseen?

Tuen tarjoaminen matalalla kynnyksellä nuoren omassa arkiympäristöissä on keskeisessä roolissa nuorten pahoinvoinnin ehkäisemisessä. Lasten ja nuorten oppimisrauhan ja laadukkaan opetuksen turvaaminen on myös tärkeää.

Oleellista on perheiden, koulun ja muiden nuorten parissa toimivien keskusteluyhteys haasteiden tunnistamiseksi ja nuorten tukemiseksi.

Millaisena näette nuorisotyön roolin nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mielenterveyden tukemisessa nuorisotyön rooli on oleellinen. Yhteisöllisyyden luominen ja nuoria osallistava toiminta antaa nuorille erilaisia taitoja muun muassa mielen terveyttä haittaavien tekijöiden käsittelyyn tai ihmissuhdetaitojen kehittämiseen.

Nuorisotyötä toteutetaan ryhmä- ja yksilöohjauksessa eri toimintaympäristöissä ja pääpaino on ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Keskeistä on aina, että huomioidaan yksilöllisesti millainen toiminta on nuoren tilanteeseen parhaiten sopivaa.

Koulut, järjestöt, seurakunnat ja julkinen sektori ovat tavanneet tehdä yhteistyötä nuorisotyössä – onko kaikilla näistä paikkansa ja miten seurakuntien osuuteen tulisi suhtautua?

Seurakunnan tekemä nuorisotyö jaetaan uskonnolliseen toimintaan, kuten rippikoulut ja hartaudet sekä yleisinhimilliseen tukeen, kuten koulunuorisotyöhön tai chat-työ. Julkisen sektorin kanssa tehtävässä yhteistyössä painopiste yleensä on jälkimmäisessä.

Seurakunnilla on valtakunnallisesti hyvin erilaisia tapoja ja tasoja tehdä esimerkiksi koulunuorisotyötä. On hyvä, että työssä huomioidaan paikaliset tarpeet ja erityispiirteet.

Kuntien, koulujen oppilaitosten ja uskonnollisten yhteisöjen yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi on mahdollista ja kannatettavaa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Uskonnollisten yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö olisi hyvä kirjata erilliseen sopimukseen ja myös tarvittaviin kuntien, koulujen ja oppilaitosten ohjausasiakirjoihin.

Onko perussuomalaisilta tulossa seurakuntavaaleihin kirkkopoliittista ohjelmaa?

Puolueelta ei tule erillistä kirkko-ohjelmaa.

Onko teillä omaa kokemusta kirkon nuorisotyöstä – jos, millaisia muistoja se on jättänyt?

Seurakunnan järjestämä rippileiri oli aikoinaan itselleni tärkeä askel kohti aikuisuutta ja olen ilolla saanut huomata saman myös omien lapsieni kohdalla.