Nykyinen rippileirimalli ei sovi kaikille
Rippileirin keskeyttäminen on edelleen harvinaista, mutta nuorten leirikelpoisuutta joudutaan miettimään aiempaa enemmän.
Turun ja Kaarinan seurakuntien nuorisosihteeri Taru Hyväri on ohjannut pitkään ripareita nuorisotyöntekijänä. Nykyisin hän osallistuu niiden kehittämiseen. Hyvärin mukaan rippileirien keskeyttämisiä tapahtuu harvoin.
”Olen ollut seurakunnassa töissä kymmenisen vuotta. Omalle uralle leirien keskeyttämisiä on sattunut muutama. Niitä ei ole koko seurakunnassakaan edes joka vuosi.”
Tilanne on kuitenkin viime vuosina muuttunut. Nykyisin joudutaan entistä useammin miettimään, voiko nuori osallistua perinteiselle rippileirille tai voiko hän jatkaa jo aloitettua leiriä.
”Nuori voi ajatella jo etukäteen, että leirillä olosta tulisi vaikeaa. Siksi hän haluaa jäädä pois. Tai sitten leirillä voidaan todeta, että nuori ei esimerkiksi kykene sitoutumaan yhteisiin sääntöihin”, kertoo Hyväri esimerkkeinä.
Tampereella ei keskeytyksiä
Tampereen seurakunnissa tilanne poikkeaa Turusta. Seurakuntien yhteisen kasvatuksen johtava pappi Mikko Wirtanen ei muista lähiajoilta keskeyttämistapauksia, jotka olisivat johtuneet muusta kuin akuutista sairastumisesta.
Hän uskoo, että tapauksilta on vältytty hyvän ennakoinnin takia.
”Meillä selvitetään jo ilmoittautumisvaiheessa, onko nuori leirikuntoinen ja onko leiri hänelle oikea vaihtoehto.
Wirtasen mukaan eräs hänen kollegansa on esimerkiksi sopinut, että hän juttelee ennen leiriä puhelimessa jokaisen rippikoululaisen vanhemman kanssa. Puhelussa käydään yhdessä läpi, mitä kaikkea leirille osallistumisessa pitää ottaa huomioon.
Yhdessä nukkuminen voi olla ongelma
Sekä Turussa että Tampereella on käytössä leirikuntoisuuskriteerit. Niiden mukaan nuoren pitää esimerkiksi pystyä nukkumaan muiden kanssa samassa huoneeessa.
Hänen tulee myös osata toimia ryhmässä. Jos nuorella on jokin sairaus, oireiden tulee olla riittävästi hallinnassa. Ne eivät saa kuormittaa kohtuuttomista kavereita, isosia tai työntekijöitä.
Nuorella pitää olla myös hallussaan perustaidot, kuten luku- ja kirjoitustaito, ymmärrys hygieniasta, kellon tunteminen ja riittävä omatoiminen syöminen.
Hyväri muistuttaa, että osalle nuorista voi olla esimerkiksi haasteellista nukkua useamman hengen huoneessa.
”Sitäkin voidaan harkita, että käy kotona nukkumassa yöt. Ja jos leiristä tarvitsee taukoa, sitä voi tulla vielä tauon jälkeen jatkamaan.”
Puhelin jakaa mielipiteet
Kuntoisuuskriteereihin kuuluu nykyisin myös kyky olla ilman puhelinta ainakin tiettyjä aikoja. Hyvärin mukaan tässäkin nuorilla on huomattu haasteita. Työntekijät tiedostavat onneksi, miten tärkeä puhelin on nuorelle.
Hyväri tykkää itse pitää ohjelman lomassa esimerkiksi viiden minuutin taukoja, jolloin kaikki voivat näprätä puhelimiaan rauhassa.
”Sellaisiakin ryhmiä on, että puhelimet kerätään päiväksi pois. Niistäkin olen kuullut hyvää.”
Wirtanen muistuttaa puolestaan, että puhelin on tärkeä myös opetuksessa. Hän on itse käyttänyt puhelinta paljon esimerkiksi ryhmän osallistamisessa äänestyksiin tai sanapilviin.
”Osa voi toivoa, että kännykät olisivat välillä muualla. Niillä pidetään kuitenkin kavereihin ja omiin sosiaalisiin verkostoihin kontaktia. Olisi julmaa laittaa ne kokonaan karanteeniin”, Wirtanen näkee.
Kokonaan erottaminen harvinaista
Leirin sopimattomuus nuorelle voi tulla esiin monella eri tavalla. Sen näkee yleensä jo alkujakson aikana ennen leiriä. Leirillä turvallisuusvastaava päättää, voiko nuori jatkaa rippileiriä.
Prosessi etenee niin, että jos nuori ei halua olla leirillä tai sitoutua yhteisiin sääntöihin, otetaan yhteys nuoren kotiin. Jos se ei auta, leirin turvallisuusvastaava voi päättää, että leiri keskeytyy nuoren osalta.
”Siihen pyritään, että nuori jatkaa rippikoulua ja voi osallistua konfirmaatioon. Jos hänen on parempi tulla jollekin toiselle leirille, sekin on mahdollista”, Mikko Wirtanen kertoo.
Rippikoulusta voidaan erottaa myös kokonaan. Siitä päättää yleensä kirkkoherra.
”En tiedä mitä pitäisi tapahtua, että niin kävisi. En muista sellaisia tilanteita koskaan sattuneen.”
Vaihtoehtoja on monia
Perinteiselle rippileirille on sekä Turussa että Tampereella useita vaihtoehtoja. Wirtanen muistuttaa esimerkiksi päivä- ja pienryhmärippikoulusta. Jälkimmäisessä ryhmäkoko on maksimissaan kymmenen. Se sopii esimerkiksi sosiaalisen tilanteen pelkoja omaaville tai nuorille, joilla on erilaisia oppimisen haasteita.
Lisäksi tarjolla on kokonaan verkossa tapahtuva e-rippikoulu.
”Se alkoi jo korona-aikana. Jos syystä tai toisesta mikään muu ei onnistu, pääsee kuitenkin osaksi ryhmää. Tämä voi sopia esimerkiksi nuorille, jotka eivät oman terveystaustan ja tartuntariskin takia voi tulla samaan fyysiseen tilaan toisten kanssa.”
Myös Hyväri muistuttaa, että Turun ja Kaarinan seurakunnissa on vaihtoehtoina päivä- ja iltarippikoulut.
”Niille voi osallistua, jos leiri ei ole oma juttu. Yleensä, seurakunnasta riippuen, keskeyttäneille löytyy jokin korvaava ryhmä. Yksityisrippikoulu on myös yksi vaihtoehto.”
Teksti: Tomi Kangasniemi