Kouluikäisten leirit keräävät väkeä – kirkolla voisi olla riparin lisäksi muitakin menestystuotteita

Seurakuntien kouluikäisten leirit ovat saaneet suurta suosiota. Ainakin paikoin kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Resursseja tarvittaisiin lisää, mutta niiden puutteessa yhteistyö tuo voimaa. Villi keräsi seurakuntien kokemuksia Tampereelta, Porista ja Turusta.

Tampere

Tampereella kouluikäisten kesäleirit sekä rippikoulut koordinoidaan yhtymän yhteisen kasvatuksen kautta.

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymään kuuluu yhteensä viisi seurakuntaa.

Nyt käsillä on taas leirikesä.

“Leirikesää ovat toteuttamassa eri seurakuntien lastenohjaajat, varhaiskasvatuksen ohjaajat, nuorisotyönohjaajat ja papit. Määrällisesti eniten on kuitenkin kausityöntekijöitä, jotka palkataan kesän ajaksi kerho- ja leiriohjaajiksi. Meillä tapaa olla joka kesä noin 30 kausityöntekijää”, kertoo Tampereen ev.lut. seurakuntien kasvatuksen koordinaattori Iro Kautonen.

Tampereella on järjestetty usean vuoden ajan eri ikäisille lapsille noin 40 kesäleiriä, joista kymmenkunta on perheleirejä.

“Niihin osallistuu vuosittain noin 1250 henkilöä. Panostamme työntekijöiden – myös kausityöntekijöiden – kouluttamiseen sekä riittävään työntekijämäärään, mikä varmistaa mahdollisimman turvallisten leirien järjestämisen.”

Kautonen kertoo, että jokaisella koululaisille suunnatulla leirillä on oma teemansa. Tämän vuoden selkeä suosikki on ollut Noitia, velhoja ja jästejä -leiri, joka on valikoimassa nyt ensimmäistä kertaa.

“Kestosuosikkeja ovat keppari- ja kokkileirit. Joka vuosi pitää kuitenkin miettiä uusiakin teemoja, jotka voisivat kiinnostaa tämän päivän lapsia ja nuoria. Ja puhutaan meidän leireillämme myös Jumalasta ja Jeesuksesta, ja niissä toteutetaan erilaisia aktiviteettejä kristinuskon äärellä. Eli olemme rohkeasti seurakunta.”

Kautosen mukaan tilakysymys tuo oman haasteensa.

“Leirikeskuksissamme järjestetään sekä rippileirejä että kouluikäisille suunnattuja leirejä. Tämä vaikuttaa suoraan leirien ja leiriläisten määrään. Erityisesti perheleireille on paljon enemmän kysyntää kuin mitä voimme tällä hetkellä tarjota. Myöskään jälki-ilmoittautuneille ei ole tällä hetkellä vapaita paikkoja, ei edes kouluikäisten leireille. Olisi todella tärkeää, että voimme jatkossakin tarjota riittävän määrän leiripaikkoja.”

Kautonen toteaa, että hintojen nousu – ruoka, majoitus, kuljetus ja niin edelleen – heijastuu suoraan osallistumismaksuihin. Tämä näkyy puolestaan maksuvapautusten määrän lisääntymisessä sekä yhteisen kasvatuksen budjetissa.

Osallistumismaksujen korotus aiheuttaa huolta erityisesti alemmassa keskituloisten ryhmässä, joka ei ole oikeutettu maksuvapautukseen.

“Korotus vaikuttaa perheiden hyvinvointiin niin henkisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisesti, ja ne saattavat vaikuttaa leirikesän osallistujien määrään. Toisaalta osallistumismaksujen korotusten myötä toiminta on laajaa ja laadukasta.”

Kautonen korostaa yhteistyön merkitystä.

“Tampereella kouluikäisten kesäleirejä tuskin olisi nykyisessä mittakaavassa, jos niitä ei järjestettäisi yhtymän johdolla ja yhteistyössä.”

Muina lomakausina Tampereen eri seurakunnat organisoivat kouluikäisten leirit itsenäisesti.

“Määrät vaihtelevat, mutta yleensä jokaisella seurakunnalla on lomakausina eli syys- ja hiihtolomalla yhteensä kaksi-kolme kouluikäisten leiriä.”

Pori

Jenna Johansson on kantanut Porin seurakuntayhtymän varhaisnuorten leireillä vastuuta vuodesta 2005. Hän toimi ensin isosena ja kausityöntekijänä, ja viimeisen neljän vuoden ajan hän on toiminut nuorisotyönohjaajana.

”Koko tuon ajan varhaisnuorten leirit on toteutettu Porissa yhteisponnistuksena yli seurakuntarajojen. Leireille lähtee aina vaihteleva kattaus varhaisnuorisotyötä tekeviä yhtymän eri seurakunnista, sitä mukaa kuin leiri sopii itse kunkin kalenteriin.”

Johansson kertoo, että leireille ilmoittaudutaan innokkaasti ympäri seurakuntayhtymän; Porin ev.lut. seurakuntayhtymään kuuluu yhteensä viisi seurakuntaa.

”Tänä vuonna emme ole enää pystyneet ottamaan kaikkia halukkaita leireille. Kesän leirit täyttyivät alle vuorokaudessa.”

Porissa varhaisnuorille tavataan pitää kahden yön leirejä. Sekä syys- että kesäloman aikana järjestetään kolme leiriä. Niihin mahtuu noin 24 leiriläistä ja isosia on neljä kullakin leirillä.

”Talvikaudellakin pyrimme pitämään kolme leiriä, tavalla tai toisella. Hiihtolomallakin leireille olisi yhtä lailla tarvetta, mutta leirikeskuksestamme ei löydy tilaa hiihtolomariparien myötä. Etsimme tällä hetkellä keinoa, jolla saisimme järjestettyä myös varhaisnuorille talvileirejä. Todennäköisesti mahdutamme niitä viikonloppuihin.”

Ennen Porissa järjestettiin leirejä nykyistä enemmän. Tähän vaikutti osaltaan tilaresurssit. Aiemmin käytössä oli leirikeskus, johon mahtui neljä leiriä yhtä aikaa.

”Nykyiseen leirikeskukseemme mahtuu vain yksi leiri kerrallaan. Resurssit ovat muutenkin vähentyneet. Talouden tiukkenemisen myötä työntekijöiden määrä on vähentynyt, ja toimenkuvat ovat laajentuneet.”

Johanssonin mukaan nykyään on haasteellista saada kaikille leireille riittävä määrä työntekijöitä.

”Nimettyjä, varhaisnuorisotyötä tekeviä on aiempaa vähemmän, ja heidän työnkuvansa on laajentunut kasvatuksen kentällä. Välillä leireille on saatu lastenohjaaja tai varhaiskasvatuksen pappi. Haasteena on, miten varhaisnuorten leireistä tulisi vielä laajemmin työalarajat ylittävää työtä siten, että myös nuoriso-, rippikoulu- ja diakoniatyötä tekevät kokisivat leireille lähdön mielekkäänä ja kalenteriin sovitettavana asiana.”

Johansson toteaa, että Porissa varhaisnuorten leirejä tuskin olisi nykyisessä mittakaavassa, jos niitä ei järjestettäisi yhtymän johdolla ja yhteistyössä.

”Meillä pienemmissä seurakunnissa rahat ovat jo niin vähissä, että leireille lähtö olisi mahdotonta omin voimin. Iloitsen valtavasti yhteistyöstä ja samalla suren jo tulevaa, rahojen vähetessä.”

Johansson toivoo, että seurakunnat näkisivät jatkossakin varhaisnuorisotyön arvokkaana ja satsaamisen arvoisena asiana.

”Leirit toki maksavat seurakunnille, mutta suuri kysyntä kertoo, että niille on tarvetta. Leireillä kerätään arvokkaita muistoja ja luodaan vahvaa seurakuntayhteyttä. Monet leirien suurkuluttajista kasvavat varkkaisosiksi jo ennen rippikouluikää. Samalla aukeaa selkeä polku kerhoisoseksi ja ripari-isoseksi.”

Turku

Turun Kaarinan seurakunnassakin varhaisnuorten leirit ovat nauttineet suurta suosiota.

”Kouluikäiset tapaavat odottaa näitä seurakuntamme leirikeskuksessa järjestettäviä leirejä innolla. Monelle leiri on tosi merkittävä lomaan liittyvä ohjelmanumero”, nuorisotyönohjaaja Anette Wikström kertoo.

Kaarinassa tavataan pitää syys- ja hiihtolomalla erilliset leirit 1–3-luokkalaisille ja 4–7-luokkalaisille: nuoremmille järjestetään yhden yön ja vanhemmille joko yhden tai kahden yön leiri.

Kesäisin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä on seurakuntarajat ylittävää leiritoimintaa; yhtymään kuuluu kaikkiaan kymmenen seurakuntaa.

”Järjestämme kymppileirejä, joihin tulee niin lapsia kuin työntekijöitä monesta eri seurakunnasta. Suuren suosion takia järjestämme yhden viikon aikana kaksi leiriä. Kymppileirille mahtuu sata kymmenvuotiasta, jotka majoittuvat viiteen eri mökkiin.”

”Muita varhaisnuorten leirejä meillä ei tapaa valitettavasti kesäisin olla kovasta kysynnästä huolimatta, koska rippileirit vievät niin paljon resursseja. Yhtymän joissain seurakunnissa resurssit mahdollistavat kesäleirien pitämisen, ja onneksi yhtymän muidenkin seurakuntien kouluikäiset pääsevät näille leireille.”

Wikström korostaa vapaaehtoisten ja yhteisen suunnittelun merkitystä. Kaarinan seurakunnassa toimii alakouluikäisten oma vaikuttajaryhmä, joka osallistuu varhaisnuorten leirien suunnitteluun. Seurakunnassa on myös alakouluikäisten vanhempainryhmä, joka antaa asiaan oman panoksensa.

”Meidän työntekijöiden lisäksi näillä leireillä tapaa olla 15–20-vuotiaita isosia, jotka muun muassa suunnittelevat ja toteuttavat leiriohjelmaa sekä leikittävät lapsia. Hengellisyys näkyy lähes kaikessa toiminnassa.”

Wikströmin mukaan perheiden taloustilanteen heikkenemisen myötä jotkut vanhemmat pyytävät pidennettyä maksuaikaa.

”Ja yleensä jokaisen leirin kohdalla 1–3 perhettä pyytää maksuvapautuksen. Nämä asiat ovat kyllä hoituneet, eikä kukaan joudu jäämään pois leiriltä taloussyiden takia.”

Kaarinassa varhaisnuorisotyö on määritelty Wikströmin pääasialliseksi vastuualueeksi.

Kouluikäistenkin toiminnasta huolehditaan kuitenkin koko nuorisotyöntiimin voimin ja vastaavasti Wikström on tuttu näky myös nuorten keskuudessa.

”Tämä on auttanut paljon sekä työn suunnittelussa että toteuttamisessa.”

 

Teksti: Juhana Unkuri