Tekoäly taipuu moneen myös kirkossa, mutta se vaatii oman lukutaitonsa

Tekoälyn yleistyttyä erilaiset uhkakuvat ovat olleet vahvasti esillä julkisessa keskustelussa. Pelätään, että tekoäly vie ihmisiltä työt ja pahimmassa tapauksessa koneet ottavat vallan.

Lasten ja nuorten keskuksen digisuunnittelija Juha Kinasen mukaan uhkakuvien maalailun taustalla on usein epätietoisuus siitä, mitä tekoäly oikeastaan on.

”Fiktiiviset kirjat ja elokuvat ovat rakentaneet kauhukuvan, jossa tekoäly on lähes säännön mukaisesti ihmiskuntaa uhkaava tekijä.”

Uhkakuvat ovat tulleet tutuiksi myös Kirkkohallituksen projektijohtaja Sari-Annika Pettiselle. Kirkon arjessa ne liittyvät useimmiten tietoturvakysymyksiin.

”Käyttäjien pitää tunnistaa ja ymmärtää tietoturvan näkökulma. Kun tunnistetaan, mitä tekoälyllä voi tehdä ja mitä taas ei, siihen kohdistuvat huolet voivat vähentyä”, Pettinen muistuttaa.

ChatGPT vain pisara meressä

Arjessa tekoälyltä tuskin kukaan enää voi välttyä. Sitä hyödynnetään niin autoissa, kodinkoneissa kuin netin erilaisissa digitaalisissa palveluissa. Tekoälyn avulla tunnistetaan puhetta, käsitellään hakemuksia ja luodaan myös erilaisia algoritmejä.

Juha Kinasen mukaan tekoälyn hyödyt tulevat vastaan etenkin tiedonhaussa. Sitä voidaan käyttää hakemaan vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Monille tuttu metodi, eli ChatGPT:ltä kyseleminen, on vain pieni muru tekoälymaailmaa.

”Tekstin tuottamiseen, raporttien luomiseen ja datan analysointiin tekoäly avaa paljon mahdollisuuksia. Ohjelmia on myös hyvin erilaisia: eri asioiden opiskeluun omansa ja akateemiseen tutkimukseen omansa”, Kinanen muistuttaa.

Tekoälyä voi hyödyntää myös ohjelmoinnissa. Kinanen on itse esimerkiksi tehnyt tekoälyllä ChatGPT-pohjaisen Taneli Terapeutti  -palvelun, joka hakee luotettavista lähteistä vastauksia nuorten erilaisiin kysymyksiin.

Apua suunnitteluun

Kinasen mukaan tekoäly on käypä työkalu vaikkapa toimintasuunnitelmien ja -kertomusten tekemiseen.  Tekoälyä voi pyytää laatimaan muutaman kappaleen tekstin ranskalaisilla viivoilla laadituista muistiinpanoista.

Sama pätee kuvatuotantoon.

Nuorisotyössäkin tehdään jatkuvasti esitteitä, joihin tarvitaan erilaisia kuvia. Niitä voi luoda myös tekoälyn avulla.

Nuorisotyössäkin tekoälyn käytössä rajana on lopulta vain oma mielikuvitus. Rippikoulussa voi pyytää tekoälyä kääntämään vaikka Isä meidän -rukouksen stadin slangiksi tai tekemään leirilaulun.

Hyvä työkalu ideointiin ja tiedonhakuun

Kaikilla seurakuntien työntekijöillä on käytössään Microsoftin Copilot -tekoälysovellus. Sari-Annika Pettisen mukaan sitä on nuorisotyössä hyödynnetty esimerkiksi ideointiin, tiivistelmien ja some-sisältöjen tekoon ja tiedonhakuun.

Erilaisissa hallinnollisissa ja valmistelutehtävissä siitä on saatu paljon apua.

Pettisen mukaan innostusta ja motivaatiota Copilotin käyttöön löytyy. Palaute ohjelman käytöstä on ollut varsin positiivista. Nuorisotyöntekijät ovat kertoneet aikasäästöistä ja haluaisivat myös jatkaa käyttöä.

”On myös huomattu, että tekoälyn käyttö voi parantaa työhyvinvointia ja vähentää stressiä”, Pettinen tiivistää.

Tekoäly ei ole vastaus kaikkeen

Ongelmatonta tekoälyn käyttö ei suinkaan ole. Pettinen nostaa esiin, miten tärkeää tekoälylukutaito on. Jos tekoälysovellukseen esimerkiksi syöttää arkaluontoisia henkilötietoja, on käyttäjän vastuulla huolehtia, etteivät tiedot karkaa ulkopuolelle.

”Tekoäly ei ole vastaus kaikkeen. Tärkeää on joka tapauksessa, että uskalletaan lähteä harjoittelemaan käyttöä. Sitä kautta oppiminen ja ymmärrys kehittyy.”

Tekoälylukutaidosta on kyse myös Juha Kinasen painottamassa media- ja lähdekritiikissä. Siinä tulee olemaan iso työsarka myös tulevalle nuorisotyölle.

”Kuva ja video valehtelevat enemmän kuin sanat”, Kinanen kuittaa.

Kinanen muistuttaa, että tekoälyä käytettäessä pitää koko ajan muistaa ohjelmien algoritmit. Pitää miettiä, mistä lähteestä tiedot tulevat. Ongelmaksi voi muodostua, että haetaan vain omaa ajattelua tukevaa tietoa. Silloin ajattelu yksipuolistuu.

”Lähteiden miettiminen on erittäin tärkeää. Jos esimerkiksi etsii uutisia Gazan tapahtumista, voi saada tietoa vain Israelin puolustusvoimilta tai vastaavasti Hamasilta. Siksi on tärkeää miettiä, mitä tekoälyltä kysyy ja miten.”

Eettiset kysymykset mietityttävät

Kinasen mukaan tekoälyyn ja sen tulevaan käyttöön liittyy lähdekritiikin lisäksi myös muita eettisiä kysymyksiä. Tekijänoikeuskysymykset ovat iso ongelma, kun tekoäly haravoi ja yhdistelee tietoa.Mistä voidaan enää tietää, mistä teksti tai kuva on peräisin?

Tekoäly voi myös kasvattaa eriarvoisuutta. Iso tulevaisuuden kysymys on, millaisia mahdollisuuksia kehittyvillä mailla on sen hyödyntämiseen.

Myös tekoälyn ympäristövaikutukset ovat iso ongelma. Se tiedetään jo, että tekoäly lisää energiankulutusta. Pitääkin miettiä, kuinka ympäristöystävällisesti sen vaatima energia voidaan eri puolilla maailmaa tuottaa.

Tällä hetkellä tekoäly on vielä alkuvaiheessa. Peruskäyttäjälle se on Kinasen mukaan hieman kuin hakisi samalla kertaa kaikista maailman kirjastosta tietoja. Tekoäly avaa arjessa uusia työkaluja tiedonkäsittelyyn.

”Jos kirkko haluaa olla ihmisten elämässä ja kulttuurissa läsnä, tekoälyä ei pidä vierastaa. Eihän sitä ole pakko käyttää, mutta on hyvä tietää, mitä sillä voi tehdä”, Kinanen summaa.

Teksti: Tomi Kangasniemi