Seurakuntien leirityön hyvinvointijohtamisen kokemuskartoituksesta perusta hyvinvointisuunnitelmaan

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on kehitetty leirityön hyvinvointijohtamisen mallia. Mitä paremmaksi leireille osallistuvat työntekijät kokevat hyvinvointinsa, sitä kattavammin leiriläisten tarpeisiin voidaan reagoida eri tilanteissa.

Työhyvinvointi on työssäjaksamisen perusta. Leirityön laatuun vaikutetaan suuressa määrin johtamisella. Leirityön hyvinvointijohtamisella tuetaan kasvatuksen alan ammattiin opiskelevien ja ammatissa toimivien leirityön osaamisen kehittämistä.

Laadukas leirityö edellyttää leirityön hyvinvointijohtamista. Sillä tarkoitetaan ennakoivia, täsmällisesti määriteltyjä sekä organisaation toiminta- ja henkilöstöstrategiasta johdettuja toimenpiteitä. Leirityön hyvinvointijohtaminen tukee henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Työhyvinvointi on sekä strategista että operationaalista johtamistyötä

Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa.

Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.

Määritelmä nostaa esiin keskeiset tekijät: työn, ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt ja hyvän johtamisen sekä näiden synnyttämän kokemuksen mielekkäästä ja palkitsevasta työstä.

Kokemuskartoituksella esiin leirityön vahvuudet ja kehittämisalueet

Oulun hiippakunnassa toteutettiin alkuvuodesta 2025 sähköinen kysely leirityön hyvinvointijohtamisesta. Kysely lähetettiin hiippakunnan alueella toimivien seurakuntien diakoniatyöntekijöille, kanttoreille, lastenohjaajille, lähetyssihteereille, nuorisotyönohjaajille, papeille sekä leirien tukipalveluhenkilöstölle.

Kyselyn tarkoituksena on selvittää leirityön hyvinvointijohtamista työntekijöiden kokemusten näkökulmasta. Tuloksia tarkastellaan rovastikuntakoulutuksissa 2025–2026.

Ensimmäistä kertaa toteutettu kysely perustuu Oulun hiippakunnan ja Oulun Diakonissalaitoksen UUTE- työhyvinvointijohtamisen hankkeessa esiin tulleisiin teemoihin. Hiippakuntasihteeri Saija Kronqvist on koonnut ja anonymisoinut kyselyn tuottaman aineiston ja sitä on mahdollista hyödyntää leirityön kehittämiseen ja opinnäytetöihin myös muissa hiippakunnissa.

Hyvinvointijohtamisen kokemuskartoitus mahdollistaa muutosta

Vastausten analyysin perusteella hyvinvointijohtaminen on vielä uusi käsite leirityöntekijöille. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että leirityöntekijät eivät tunnista hyvinvointijohtamista osaksi omaa työtään, eikä käsitteelle ole vakiintunutta sisältöä leirityön kontekstissa. Tämä viittaa siihen, että kyseessä on jäsentymätön ilmiö, jonka merkitystä ei ole vielä systemaattisesti avattu kirkollisessa leirityössä.

Kyselytutkimus tarjoaa mahdollisuuden syventää ymmärrystä siitä, miten leirityön hyvinvointijohtamisen suunnitelma auttaa havaitsemaan oman rovastikunnan leirityön kehittämisen kohteita.

Kyselyyn osallistuneet seurakuntien työntekijät ilmaisivat, että hyvinvointijohtamisen esille ottaminen ja siitä puhuminen on ajankohtaista ja tarpeellista. Kyseistä teemaa ei ole aiemmin käsitelty kirkon leirityössä.

Leirityöntekijöiden työsuojeluosaaminen ja työkykyjohtaminen ovat hyvällä tasolla ja käytössä. Tämä luo vahvan perustan, jonka päälle leirityön hyvinvointijohtaminen voi rakentua – aika on valmis, ja sille on selkeä paikkansa.

Toimijuus kirkon työntekijöiden näkökulmasta

Leirityön hyvinvointikartoituksessa kävi ilmi, että leirihenkilöstön kokemus omista vaikutusmahdollisuuksistaan – eli toimijuudestaan – on keskeinen tekijä siinä, miten he kokevat hyvinvointinsa leirityössä.

Toimijuus tarkoittaa sitä, että työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, työskentelytapoihinsa ja siihen, millaisena hän kokee oman roolinsa ja ammatti-identiteettinsä (Eteläpelto ym., Ammatillinen toimijuus. Rakenne, mittari ja tuki, 2017).

Kirkon työntekijöille tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, miten he osallistuvat hengellisen työn sisältöjen suunnitteluun, kehittävät seurakunnan toimintaa tai tasapainoilevat kirkon hallinnollisten linjausten ja oman hengellisen kutsumuksensa välillä.

Toimijuus ei ole staattinen ominaisuus, vaan se syntyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Se elää ja muuttuu koko ajan – erityisesti silloin, kun työntekijät neuvottelevat merkityksistä keskenään tai viiteryhmien edustajien kanssa tarvitessaan lisää tietoa tai haluavat selkeyttää omaa ymmärrystään. Tällöin heidän kykynsä tehdä päätöksiä ja toimia vahvistuu. Tämä korostuu erityisesti leirityössä, jossa osallistujien tarpeet muuttuvat nopeasti yhteiskunnallisten ja hyvinvointiin liittyvien muutosten myötä.

Leirityöntekijöiden kokemukset leirihyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä

Leirityön hyvinvointikyselyissä nousi esiin tarve vahvistaa osaamista monilla tärkeillä alueilla, kuten työsuojelussa, ajankäytön hallinnassa, riittävässä levossa ja kriisitilanteiden kohtaamisessa. Erityisesti riittävä lepo ja fyysisen kunnon ylläpitäminen ennen leiriä ja sen aikana tukevat palautumista, mikä puolestaan auttaa jaksamaan kuormittavissa tilanteissa ja purkamaan stressiä.

Kokemuskartoituksen avointen vastausten perusteella leirityön hyvinvoinnin ytimessä ovat asiat, jotka liittyvät sujuvaan työntekoon ja toimivaan työyhteisöön. Näiden lisäksi myös hyvä johtaminen ja toimivat olosuhteet nousivat esiin merkittävinä tekijöinä, jotka vaikuttavat leirityöntekijöiden jaksamiseen ja työssä viihtymiseen.

Hyvä johtaminen voi tarkoittaa esimerkiksi selkeitä tehtävärooleja, toimivaa viestintää ja sitä, että työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi. Olosuhteet puolestaan liittyvät esimerkiksi työtiloihin, taukomahdollisuuksiin ja leirin rakenteisiin.

Itsensä johtaminen ja osaaminen ovat myös keskeisiä hyvinvoinnin rakennuspalikoita. Kun työntekijät ja vapaaehtoiset osaavat huolehtia omasta jaksamisestaan ja toimivat yhdessä tiiminä, syntyy vahva ja toimintakykyinen työyhteisö. Toimiva tiimi ei synny sattumalta, vaan se rakentuu osaavista ja hyvinvoivista ihmisistä.

Kyselyn tulosten jalkauttaminen kentälle koulutuksissa

Oulun hiippakunta järjestää vuoden 2025 aikana hyvinvointijohtamiseen liittyviä koulutuksia, joiden kohderyhminä on erilaisia tahoja.

Rovastikuntapäivien kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti seurakunnan hengellisen työn ammattilaiset ja koulutuspäivien kohderyhmänä pääasiallisesti kasvatuksen ammattiryhmät.

Rovastikunnittain on toteutettu muun muassa leirityön hyvinvointijohtamisen koulutukset, joiden tavoitteena on rakentaa rovastikuntakohtainen leirityön hyvinvointisuunnitelma.

Rovastikuntakohtainen hyvinvointisuunnitelma

Toteutettujen rovastikunnittaisten hyvinvointisuunnitelmien pohjana on kyselyn tuottamien keskiarvojen vertailu: oman rovastikunnan keskiarvoja verrattiin hiippakunnallisiin tuloksiin. Kapituli koosti tulokset hyvinvointisuunnitelmaksi.

Vastausten keskiarvoja vertaamalla saatiin näkyviin kulloisenkin rovastikunnan vahvuudet ja heikkoudet suhteessa koko hiippakunnan vastauksiin. Nämä haasteet jäsennettiin vuosikelloon:

• budjetoinnin yhteydessä
• ennen leirikautta
• ilmoittautumisten jälkeen
• leirikauden aikana
• leirikauden jälkeen

Ennakointipeli leirityön hyvinvointiin vaikuttavista toimenpiteistä

Seuraava vaihe koulutuspäivissä on ollut pelimuotoisena toteutettu ryhmäkeskustelu leirityön hyvinvointiin vaikuttavista ennakoivista toimenpiteistä. Osallistujat pohtivat ryhmissä erilaisia leirityöhön liittyviä case-tilanteita ennakoinnin näkökulmasta ja valitsivat työhyvinvointijohtamisen korteista ne teemat, jotka heidän näkemyksensä mukaan ovat olennaisia haastavien tilanteiden ennakoinnissa.

Koulutuksessa toteutetun pelisession tuloksena rovastikunnan leirityöntekijöillä oli kasassa yhteinen näkemys keskeisimmistä leirihyvinvoinnin elementeistä, jotka olivat yleisimmin pelisäännöt, leirisuunnitelmat ja sisäinen viestintä. 

Hyvinvointijohtamisen ennakointipeli perustuu ryhmässä tapahtuvaan pohdintaan ja pelitilanteessa tehtyihin päätöksiin, miten leirityön ammattilaisten tulisi varautua yllättäviin leiriturvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin.

Ennakointityön pelillistäminen nosti näkyväksi, että seurakuntien työntekijät arvostavat kasvotusten tapahtuvaa kohtaamista sekä mahdollisuutta pohtia riskienhallintaa kollegiaalisesti. Virtuaalisesti toteutettava digitaalinen leirityön hyvinvointipeli ei toisi samaa keskustelun ja pohdiskelun mahdollisuutta.

Väline kokonaiskirkon leirityön hyvinvointijohtamiseen 

Koulutuspäivien jälkeen rovastikunnittain laaditut hyvinvointisuunnitelmat, tiedote koulutuksen tuloksista ja leirityön hyvinvointijohtamisen peli on lähetetty koulutuksen osallistujille ja seurakuntien kirkkoherroille.

Samalla seurakunnille tarjottiin mahdollisuutta peda.net -tiimivalmennuksen käyttöönottoon. Yksittäinen seurakunta päättää itse, mihin jatkotoimenpiteisiin se ryhtyy aineiston suhteen.

Oulun hiippakunta on tarjonnut sähköistä leirityön hyvinvointijohtamisen kokemuskartoitusta myös muiden hiippakuntien käyttöön. Samoin tiimivalmennus on rakennettu kirkon sähköiselle oppimisalustalle, jossa sitä on helppo jakaa ja kopioida.

Oulun hiippakunnan tekemä työ hyvinvointijohtamisen edistämiseksi oli esillä vuonna 2024 johtavien nuorisotyönohjaajien työseminaarissa sekä kirkkohallituksen, hiippakuntien, järjestöjen ja kouluttavien oppilaitosten verkostotapaamisissa.

Teemaa esiteltiin myös nuorisoalan laajimman suomalaisen koulutustapahtuman NUORI2025-työpajassa Tampereella huhtikuussa. Työpaja tuotettiin yhteistyössä Suomen Nuorisokeskusyhdistysten ja Suomen Partiolaisten kanssa.

Hyvinvointikartoituksesta voimaa leirityöhön

Leirityön hyvinvointikartoitus tarjoaa arvokasta tietoa pedagogisen toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi.

Tulokset osoittavat, että leirityön laatua voidaan parantaa, kun mukaan saadaan motivoituneet työntekijät, vapaaehtoiset ja seurakunnan johto.

Kerätty aineisto ansaitsee tarkempaa analyysia, jotta sen tuloksia voidaan hyödyntää optimaalisesti leirityön hyvinvoinnin kehitystyössä ja käyttöönotossa muidenkin hiippakuntien alueella.

 

Teksti:

TM Saija Kronqvist, kasvatuksen hiippakuntasihteeri, Oulun hiippakunta

FT, YTM Maarit Leskelä, Yliopisto-opettaja, saksan kieli ja kulttuuri, soveltava kielentutkimus, erityiskasvatus, digitaalinen koulutusvienti