Kouluyhteistyön korimalli uudistui moninaisempaan aikaan sopivaksi
Korimalli seurakunnan ja koulujen välisen yhteistyön tueksi uudistui syksyllä 2025.
Korimallin uudistus näkyy jo nimessä: Katsomusyhteisöjen sekä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten yhteistyön korimalli. Siinä, missä kymmenen vuotta sitten käyttööotettu malli keskittyi ev.lut. seurakuntien ja koulun välisen yhteistyön selkiinnyttämiseen, uusi malli on laadittu ajatellen kaikkien katsomusyhteisöjen ja koulun välistä yhteistyötä.
”Korimalli on uudistettu yhteistyössä USKOT-foorumin ja Ekumeenisen neuvoston (SEN) kanssa ja haluttu luoda mahdollisuutta muille uskonnollisille yhteisöille. Suomessa ev.lut. kirkko on se suuri toimija, joka pääsääntöisesti tekee kouluyhteistyötä. Tämän kautta muutkin yhteisöt voisivat ehkä löytää reittejä yhteistyön piiriin myös. Se on uusi avaus tässä”, kertoo Kirkkohallituksen asiantuntija Jussi Ikkala.
”Samaa materiaalia voi hyödyntää vaikka islamilainen yhdyskunta tai vaikka hindujen yhteisö. Kuten ev.lut. seurakunniltakin, kouluyhteistyön tekeminen edellyttää uskonnolliselta yhteisöltä yhteistyösopimuksen tekemistä kunnan opetustoimen kanssa.”
Korimallin materiaalia voi pitää askeleena nykyaikaan – etenkin suurissa kaupungeissa lasten ja nuorten katsomusperinteiden ja uskontojen kirjo on kasvanut nopeasti. Korimallin materiaalillaan luterilainen kirkon voi nähdä ottavan uskontodialogista vastuuta.
Ovi on auki muiden katsomusyhteisöjen lähtemiselle mukaan
Korimallien takana on pitkä historia, jossa seurakunnat, koulut ja viranomaiset ovat rakentaneet toimivan yhteistyön mallia.
”Yhteistyö on edelleen myönteistä”, Ikkala toteaa.
Uudistettu korimalli istuu myös ministeriön toiveisiin.
”Opetusministeriön helmikuussa julkaisema muistio Yhdessä nuorten ja lasten hyväksi kannusti kehittämään erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukea, ei vain ev.lut. seurakuntien vaan myös muiden uskonnollisten yhteisöjen kohdalla.”
”Mutta esite itsessään on ev.lut kirkon tekemä, opetushallitus ei ole ollut sen sanelijana.”
Ikkala sanoo, että aika näyttää, missä määrin muut katsomusyhteisöt hakeutuvat kouluyhteistyöhön.
”Erilaisilla uskonnollisilla yhdyskunnilla ei ole samanlaisia työntekijäresursseja kuin ev.lut. kirkolla. Jää myös nähtäväksi, kuinka koulut tarttuvat tähän mahdollisuuteen.”
Seurakunnille uudistettukin korimalli on perustaltaan tuttu
Itse korimallissa on edelleen neljän koria, jotka kokoavat sisällöltään ja tyypiltään erilaisen yhteistyön muodot johdonmukaisesti. Korien nimet ovat nyt Kasvatus & opetus, Yhteiset juhlat, Uskonnolliset tilaisuudet ja Hyvinvoinnin tuki.
”Kuten aiemmin, korimallin ideana on erottaa uskonnolliset tilaisuudet muusta yhteistyöstä. Ajatuksena on, että uskonnollisiin tilaisuuksiin täytyy päiväkodin tai koulun järjestää vaihtoehtoinen, uskonnoton tilaisuus, mutta kolmen muun korin tapahtumiin ei tarvitse”, Ikkala sanoo.
On tärkeä siis tiedostaa, että mitä ollaan kulloinkin tekemässä. Korimallin materiaalit auttavat siinä.
”Seurakunnissa tämä on hyvin tuttua, mutta ei välttämättä kaikissa kouluissa. Yhteistyö siis vaatii jatkuvaa ylläpitämistä, tietojen vaihtoa ja vuoropuhelua.”
Seurakuntien sopimuksia kuntien kanssa ei sinällään ole tarpeellista päivittää, koska toimintaperiaatteet eivät eroa aikaisemmasta.
Uusi esitemalli poikkeaa sisällöltään hieman aiemmasta. Uskontojen moninaisuus näkyy listatuissa esimerkeissä ja teksteissä. Materiaalia on myös kehitetty visuaalisesti aiempaa helpommin käytettäväksi.
Uskonnollisten tilaisuuksien mahdollisuudet vaihtelevat paikkakunnittain
Kuten seurakunnissa on opittu, eri korien yhteistyöhön on kouluilla erilaisia mahdollisuuksia.
”Kentältä kuuluu, että kaikki oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointia tukeva toiminta on toivottua ja helposti vastaanotettavaa”, Ikkala toteaa.
Kolmas kori, uskonnolliset tilaisuudet, puolestaan on haastavin. Vaatii koululta panostusta järjestää tunnustukseton lisätilaisuus. Esimerkiksi Vantaalla yksi koulu päätti kokonaan lopettaa seurakunnan joulukirkon järjestämisen, koska on liian vaikeaa järjestää yhtä hyvä vastaava tilaisuus.”
Joissain seurakunnissa uskonnollistenkin tilaisuuksien järjestäminen on kovasti toivottua.
”Suomeen mahtuu monenlaisia konteksteja. Paikallinen yhteisö määrittää sitä, millaista yhteistyötä halutaan seurakunnan kanssa tehdä – uskonnonvapautta toteuttaen. Kolmannen korin vaihtoehtotilaisuus pitää aina järjestää tarjolle. Varsinaiset uskonnolliset tilaisuudet ovat kyllä avoimia kaikille – niihin pitää ainoastaan olla mahdollisuus olla osallistumatta.”
Yhteiset juhlat koulussa ovat tutustumisen paikkoja
”Aiemmin kakkoskori oli nimeltään perinteiset juhlat – nyt ideana on nähdä laajemmin koko kouluyhteisön jäsenet. Jos koulussa on Aasian tai islamin perinteitä oppilaiden kautta läsnä, niidenkin olisi syytä näkyä siellä.”
Kulttuurien välinen opetus on tulkittu yhteisiksi juhliksi, jotka ovat kouluyhteisön yhteisiä. Tässä mielessä perinteiset suomalaiset juhlat ovat vuodenkierron juhlia. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä esimerkiksi Lucia-juhlaa ei tulkita uskonnolliseksi. Näihin osallistuvat kaikki.
Yhteiset juhlat liittyvät teemoihin, kuten uskontolukutaito, globaalikasvatus, katsomusten väliset kohtaamiset.
”Esitteessä on merkitty Lucia-juhlan lisäksi esimerkiksi ramadan ja persialainen uuden vuoden juhla Nowruz”, Jussi Ikkala selittää.
”Juhlien tarkastelu perinteenä ehkä mahdollistaa sen, että koulussa voidaan yhteisöllisesti tuoda uskontoa esiin ilman, että sitä pelästytään. Esimerkiksi Vantaalla Vaskivuoren lukiossa on ollut Iftar-ateria, joka on kaikille avoin kulttuurista tutustumista. Siinä juhlitaan yhdessä kouluyhteisöön liittyvien jäsenten juhlaa.”
Monikulttuurisessa Suomessa korimalli mahdollistaa sen, että voidaan ottaa lisää uusia katsomuksia yhteisesti kohdattavaksi.
”Varhaiskasvatuksen puolella puhutaan katsomuskasvatuksesta, jossa tavoitteena on tutustua kaikkiin siinä päiväkotiryhmässä olevien katsomuksiin.”
”Varhaiskasvatus on kokonaisvaltaisempaa kuin koulun toiminta. Uskonnon ja toisten katsomusten kohtaaminen voi nousta esiin välittömämmin leikin kautta.”
Työntekijät tarvitsevat lisää Suomessa vaikuttavien uskontojen ja katsomusten tuntemusta
”Katsomusten ja uskontojen moninaisuus Suomessa on muuttunut kymmenessä vuodessa paljon. Kouluyhteistyötä ja varhaiskasvatuksen tekevän tulee tuntea vähintään opetussuunnitelmien sisältö”, Jussi Ikkala toteaa.
Ev.lut kirkon seurakunnat tai koulut eivät aina pysy yhteiskunnan muutoksen nopeuden mukana.
”Kirkon työntekijät mieltävät itsensä uskonnon asiantuntijaksi. Mutta pitäisi olla rohkeutta sanoa, mitä emme osaa tai tunne niin hyvin. Erityisesti muiden Suomessa vaikuttavien uskontojen ja katsomusten tunteminen on sellainen asia, johon olisi syytä saada lisää koulutusta ja osaamista.”
Ikkala korostaa, että korimallilla pyritään mahdollistamaan työ koulujen kanssa – mutta voidaan sitä käyttää myös rajoittamiseen.
”Toki se mahdollistaa senkin, että jossain kunnassa päätetään, ettei tehdä mitään uskonnollista yhteistyötä – mutta toisaalta korimallin ideana on selventää yhteistyön eri muotoja ja mahdollistaa monipuolisempaa yhteistyötä.”
Lapsi- ja nuorilähtöinen ajattelu edellyttää kaikkien lasten ja nuorten kohtaamista ja heidän taustojensa yhtäläistä arvostamista.
”On tärkeää, että lapsille ja nuorille vahvistetaan sitä, että sellaisena kuin sinä olet, taustaperinteesi kantajana, olet tärkeä ja vastaanotettu.”
Teksti: Jaakko Kaartinen
Uudistetun korimallin esittelyä jatketaan pastoraalikursseilla. Nuori 2026 -tapahtumassa on Stepin kanssa tilaisuus, jossa uudistettu malli on myös esillä. Muita koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan.
