Syksyllä alkaneesta kännykkäkiellosta hyvät kokemukset myös nuorisotyössä
Kuva: Jaakko KaartinenKännykkäkielto astui kouluissa voimaan elokuun alusta. Kauhajoella myös seurakunta on
ottanut nuorisotyössä saman käytännön. Millaisia kokemuksia siitä on tähän mennessä saatu?
”Ongelmia ei ole ollut. Tosi oma-aloitteisesti nuoret tuovat puhelimet säilytykseen”, Kauhajoen
seurakunnan nuorisotyönohjaaja Venla Vakkila kertoo.
Ainoat hankaluudet käytännöstä ovat tulleet yksittäistapauksista, joissa nuorella on esimerkiksi
ahdistus- tai paniikkikohtaustaustaa ja kännykän pito on siksi välttämätöntä. Näissä tapauksissa
on pyydetty nuorten vanhemmilta varmistus rajoitteesta.
Vakkilan mukaan vanhempien palaute puhelinkieltoon oli jo alun alkaen hyvä.
”Kun asiasta tiedotettiin, vastaanotto oli tosi lämmin. Eivätkä nuoretkaan sitä ihmetelleet, kun
he olivat siihen jo kouluilla tottuneet.”
Kauhajoella puhelimet kerätään kokoontumisten aluksi laatikkoon. Tauoilla, joiden mitta
vaihtelee viidestä minuutista tuntiin, niitä voi käyttää vapaasti.
Vakkilan mukaan työntekijöiden yhteinen kokemus on, että meininki on paljon rauhallisempaa,
kun puhelimet eivät ole häiritsemässä.
”Kyllä sen heti huomaa, miten se rauhoittaa ja keskitytään eri tavalla.”
Välituntikielto lisännyt keskustelua, leikkiä ja pelaamista
Myös Opetushallituksessa ollaan tyytyväisiä kännykkäkiellon vastaanottoon. Opetushallitus
suositteli, että käyttö kiellettäisiin kouluissa oppituntien lisäksi kokonaan myös ruokailun aikana.
Lisäksi toiveissa oli, että käyttöä rajoitettaisiin myös välitunneilla ja siirtymien aikana.
Laissa kokonaiskielto tuli voimaan vain oppituntien aikana.
”Välituntien, siirtymien ja ruokailun käytännöt säilyivät kuntien päätettävänä. Näissä on sitten
erilaisia järjestyssääntöjä eri puolilla Suomea”, Opetushallituksen yksikön päällikkö Laura
Francke toteaa.
Joillain paikkakunnilla linja on tiukka – eli puhelimet pysyvät repussa tai lukitussa lokerossa
koko koulupäivän, myös välitunneilla. Osa paikkakunnista sallii käytön välitunneilla. Yhtenä
syynä tässä on käyttökiellon valvonnan vaikeus.
Francken mukaan kiellon ulottamisesta myös välitunneille on tullut Opetushallitukselle
positiivista viestiä.
”Lapset keskustelevat enemmän keskenään, ja he leikkivät ja pelaavat. Kiellolla on päästy
myös liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, ja monet koulut ovat ryhtyneet järjestämään
välituntiaktiviteetteja.”
Kouluilla edelleen valtaa päättää
Lapset ja nuoret voivat edelleen käyttää kännykkää koulussa oppimistarkoituksiin opettajan
luvalla. Lisäksi käyttö on mahdollista terveyssyistä, esimerkiksi diabeetikoilla verensokerin
seurantaan.
Francken mukaan tiedossa ei paljonko tällaisista syistä on haettu käyttölupia.
Laki antaa kouluille puhelinten säilytyksen suhteenkin pelivaraa. Järjestyssäännöissä täytyy
kuitenkin määrätä, missä oppilaan mobiililaitteet säilytetään oppituntien aikana.
Kunnat voivat päättää, saako kännykkää pitää repussa, lukollisessa kaapissa tai viedäänkö se
puhelinparkkiin.
Francken mukaan jo valmisteluvaiheessa on laadittu mahdollisimman yksityiskohtainen
materiaali, josta selviää säilytyksen vastuukysymykset. Jos koulu kerää kännykät talteen, se
vastaa myös mahdollisista katoamisista tai rikkoutumisista säilytyksen aikana. Mikäli oppilaat
saavat pitää kännykkää hallussaan, vastuu puhelimista on heillä.
Lain ulkopuolelle jääneille myös suositus käyttökiellosta
Lakiuudistukselle oli Francken mukaan selvä tarve. Korona-aikana havaittiin, miten lasten ja
nuorten ruutuaika kasvoi ja laiteriippuvuus syveni. Viime vuosina myös sosiaalinen media on muuttunut entistä koukuttavammaksi.
”Jos vertaa nykyisiä laitteita ensimmäisiin puhelimiin, ero on valtava. Sikälikin tämä on
selkeyttävä ja hyvä muutos.”
Lakia edelsi tiukka keskustelu sivistysvaliokunnassa. Koko koulupäivän kieltoa esittivät SDP:n,
keskustan ja vihreiden kansanedustajat. Eduskunnassa päätettiin kuitenkin hyväksyä löyhempi
versio. Lain hyväksymisen jälkeen Opetushallitus suositteli käytön rajoituksia myös välitunneille
ja ruokailuun.
Sivistysvaliokunta antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle tehtäväksi selvittää ensi vuonna
puhelinkiellon vaikutuksia. Lisäksi THL:n TEA-viisarissa kerätään parhaillaan tietoa, ovatko
koulut rajoittaneet käyttöä välitunneilla, siirtymissä ja ruokailussa.
Elokuussa voimaan astunut laki koski perusopetusta, ja lain ulkopuolelle jäivät esimerkiksi lukiot
ja ammattikoulut. Francke muistuttaa, että kaikki tahot voivat päättää rajoituksista omassa
toiminnassaan.
Suositus onkin, että lasten puhelimet pysyvät esimerkiksi repuissa myös aamu- ja
iltapäivätoiminnan, kerhojen ja Harrastamisen Suomen malliin liittyvän toiminnan aikana.
Sekä THL että Opetushallitus toivovat, että lain myötä asiaan herätään yhteiskunnassa
laajemminkin. Nyt valmistellaan 0‒13-vuotiaiden lasten vapaa-ajan digisuosituksia. Suositukset
ovat parhaillaan lausuntokierroksella.
Teksti: Tomi Kangasniemi
